Ihmiskeho reagoi ja reagoi erilaisiin toimiin eri tavoin. Se reagoi myös kaikkiin ympäristönsä muutoksiin. Sensaatioprosessi auttaa kehoa tuntemaan muutokset ja havainto auttaa ihmistä tulkitsemaan hankittua Sensaatiota.
Sensaatio vs havainto
Ero aistimisen ja havainnon välillä on se, että aistiminen on prosessi, jossa aistitaan ympäristön muutokset, kun taas havainto viittaa systemaattiseen tulkinta- ja analysointiprosessiin aistimuksen luonteen ja tyypin välillä. Sensaatioprosessi synnyttää havainnon, kun taas havainto sisältää Sensation analysoinnin.
Sensaatio on prosessi, jossa koetaan muutoksia ympäristössä näön, maun, äänen, kosketuksen ja hajun avulla. Nämä muutokset stimuloivat aistielimiä, kuten nenä, korva, iho, silmä ja kieli, ja aistireseptorimme lähettävät tietoa aivoihin välittömästi.
Havainto on prosessi, jonka aivomme suorittavat vastaanottaessaan signaalin hermoimpulsseista. Tässä prosessissa aivot tulkitsevat ja kääntävät vastaanotetun tiedon. Havaintoprosessi vaihtelee henkilöittäin riippuen yksilön muistista ja kokemuksista koskien Sensaatiota menneisyydessä. Tästä syystä havainto osoittaa, kuinka ihminen katsoo ympäristöään.
Tunteiden ja havaintojen vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Tunne | Havainto |
| Merkitys | Sensaatiolla tarkoitetaan tiedon ja muutosten vastaanottamisprosessia viiden aistin kautta. | Havainto viittaa prosessiin, jolla aivot tulkitsevat ja analysoivat aivojen vastaanottamia viestejä. |
| Mukana olevat elimet | Tuntemisprosessiin osallistuvat elimet ovat silmä, korva, kieli, iho ja nenä. | Havaintoprosessiin osallistuva elin on ihmisen aivot. |
| Tuntemuksen lähde ovat aistielimistä saadut ärsykkeet. | Havaintolähde on tieto, jonka aivot vastaanottavat aistielimistä. | |
| Seuraus | Sensaation seuraus on havainto. | Havainnon seuraus on tiedon tulkinta ja analysointi. |
| Menettely | Sensaatio on biologinen prosessi. | Havainto on pohjimmiltaan psykologinen prosessi. |
Mikä on Sensaatio?
Sensaatio on systemaattinen prosessi, jossa kaikki aistielimet lähettävät ärsykkeen saatuaan tietoa aivoihin. Se on pohjimmiltaan biologinen prosessi, mutta se voidaan joskus luokitella myös psykologiseksi prosessiksi. Yksi mielenkiintoisimmista Sensationin faktoista on, että henkilö ei voi nauttia jäätelöstä ja kirkkaasta aurinkoisesta päivästä.
Sensoriset reseptorit ovat erityinen hermosolu, joka reagoi tietyntyyppisiin ärsykkeisiin. Absoluuttinen kynnys tarkoittaa tietyn aistielimen herkkyysastetta vasteena ärsykkeelle. Se tarkoittaa, että siihen liittyvä aistielin havaitsee edelleen, missä määrin valo on himmeää ja äänen pehmeää. Absoluuttinen kynnys mitataan erittäin kontrolloiduissa tilanteissa, jotta voidaan analysoida, kuinka paljon ärsykkeitä tarvitaan, jotta tunne tulee havaittavaksi.
Esimerkki tuntemuksesta voi olla silmään tuleva valo, jonka seurauksena silmän takaosaa reunustavissa soluissa tapahtuu kemiallinen reaktio. Tapa tallentaa ja arvioida absoluuttinen kynnys tunnetaan signaalin havaitsemisena. Tämä prosessi käsittää erilaisten ärsykkeiden vaikutuksen testaamisen vastaanottajaan tietyn aistijärjestelmän tehokkuuden määrittämiseksi.
Jos puhumme valoaistimisprosessista, ihmisillä on taipumus sopeutua erilaisiin valon voimakkuuksiin, oli se sitten hyvin hämärää tai kirkasta. Jos esimerkiksi olemme ulkona auringossa ja palaamme takaisin pimeään huoneeseen, silmillämme kestää vähintään 5-10 minuuttia, ennen kuin näemme mitään huoneessa.
Mikä on Havainto?
Havainto viittaa sarjaan prosesseja, joita me kaikki hyödynnämme ymmärtääksemme jokaisen kohtaamamme ärsykkeen. Kaikki kokemuksemme, muistimme ja jopa kaikki aiemmat kohtaamisemme auttavat meitä kehittämään tulkintaa aivojen aistielimestä vastaanottamasta viestistä. Havainto antaa meille mahdollisuuden navigoida maapallolla ja tehdä päätöksiä jokaisesta näkökulmasta.
Havainto alkaa viestin välittämisestä ja päättyy viestin tulkintaan ja analysointiin. Yksi mielenkiintoisimmista faktoista Sensationista on, että kaikki Sensaatiot eivät johda havaintoon. Emme myöskään havaitse minkäänlaista ärsykettä ympäristön jatkuvissa muutoksissa.
Yllä oleva prosessi tunnetaan sensorisena adaptaationa. Esimerkiksi asennat taloosi kellon, joka tikittää jatkuvasti, ja huomaat ja kuulet sen tikittävän ensimmäisen viikon tai kaksi, koska et tunne sitä, mutta kun tutustut siihen, et enää huomaa. se sellaisena kuin olet sopeutunut tähän muutokseen aistinvaraisen sopeutumisprosessin kautta.
Tärkeimmät erot aistimisen ja havainnon välillä
Johtopäätös
Kaikki maailmassa reagoi ympäristönsä muutokseen, samoin ihmiskeho. Ihmiskeho reagoi ja kokee muutokset aisti- ja havaintoprosessien kautta. Sensaatio on alkuprosessi, kun taas havainto tapahtuu Sensaatioprosessin jälkeen, kun hermosolut lähettävät viestin aivoihin.
Nämä prosessit ovat syy siihen, miksi voimme kokea kaiken aina toffeen makeudesta auringon lämpöön. Tuulen kylmyys äkilliseen valojen avautumiseen, Sensaatio ja havainto auttavat meitä nauttimaan kaikesta.
