Jokainen televisiostandardi eroaa muista monin eri tavoin. Myös televisiostandardit vaihtelevat maittain. Kolme suosituinta televisiostandardia ovat NTSC, PAL ja SECAM. Tiettyä televisiostandardia käyttävän maan videota ei myöskään voi toistaa maassa, jossa käytetään jotakin muuta standardia.
NTSC vs PAL
Ero NTSC:n ja PAL:n välillä on se, että NTSC otettiin käyttöön ennen PAL:ia ja on siksi edistyneempi standardi. Muita eroja on niiden lyhenteen, videon kaistanleveyden, äänikantoaallon, kaistanleveyden, pystytaajuuden, vaakataajuuden, värin apukantoaallon taajuuden ja jokaisen kehyksen juovien lukumäärän suhteen.
Analogisen television värijärjestelmän kehittänyt komitea on National Television System Committee, jota kutsutaan yleisesti NTSC:ksi. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1954 Amerikassa ja se hallitsi digitaalisen muuntamisen aikakauteen asti. Se on osa kolmea ensisijaista ja laajalti hyväksyttyä standardia, mukaan lukien PAL ja SECAM.
Analogista televisiota varten kehitettiin värikoodausjärjestelmä. Tätä standardia käytettiin televisiolähetyksissä. Sitä kutsutaan Phase Alternating Line -linjaksi tai yleisemmin PAL:ksi. Tämä standardi oli myös osa kolmea yleisesti käytettyä televisiostandardia, mukaan lukien NTSC ja SECAM. Tämäkin on korvattu digitaalisilla standardeilla.
Vertailutaulukko NTSC:n ja PAL:n välillä
| Vertailuparametrit | NTSC | PAL |
| Lyhenne | NTSC on lyhenne sanoista National Television System Committee. | PAL on lyhenne sanoista Phase Alternation by Line. |
| Videon kaistanleveys | Sen videokaistanleveys on 4,2 MHz. | Sen videokaistanleveys on 5,0 MHz. |
| Äänen kantaja | Siinä on 4,5 MHz äänikantoaalto. | Siinä on 5,5 MHz äänikantoaalto. |
| Kaistanleveys | Sen kaistanleveys on 6 MHz. | Sen kaistanleveys on 7-8 MHz. |
| Pystysuuntainen taajuus | Sen pystytaajuus on 60 Hz | Sen pystytaajuus on 50 Hz |
| Linjat/kenttä | 30 kehystä lähetetään sekunnissa. Jokaisessa kehyksessä on 525 skannausviivaa. | Jokaisessa kehyksessä on 625 skannausviivaa. |
| Vaakataajuus | 15,734 kHz Vaakataajuus | 15,625 kHz Vaakataajuus |
| Väri apukantoaallon taajuus | 3,579545 MHz värialikantoaallon taajuus | 4,433618 MHz värialikantoaallon taajuus |
Mikä on NTSC?
Analogisen television värijärjestelmän kehittänyt komitea on National Television System Committee, jota kutsutaan yleisesti NTSC:ksi. Tämä järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1954 Amerikassa ja se hallitsi digitaalisen muuntamisen aikakauteen asti. Se on osa kolmea ensisijaista ja laajalti hyväksyttyä standardia, mukaan lukien PAL ja SECAM. Tämä komitea perustettiin 1940-luvun alussa. Päätavoitteena oli ratkaista kilpailijoiden välisiä konflikteja ottamalla käyttöön valtakunnallinen analoginen televisiojärjestelmä Yhdysvalloissa. Se on standardi, joka kehitettiin alun perin vuonna 1941. Siitä puuttui myös tuolloin väritarjonta.
Kuitenkin toinen standardi, joka hyväksyttiin vuonna 1953, salli väritelevisiolähetykset. Tämä standardi oli sopusoinnussa myös tausta- ja valkoisten vastaanottimien kanssa, jotka olivat tuolloin olemassa. Tämä oli ensimmäinen lähetysvärijärjestelmä, joka oli hyvin kuuluisa. Sen omaksuivat melkein kaikki, ja se hallitsi markkinoita 2000-luvun alkuun asti. Myöhemmin lanseerattiin uusia järjestelmiä, joista ATSC oli yksi suosituimmista. Monissa maissa, kuten Amerikassa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja niin edelleen, käytetään NTSC- tai National Television System Committee -standardia. Nyt useimmat näistä maista ovat kuitenkin siirtyneet uusiin ja suosittuihin digitaalisiin standardeihin, jotka ovat saatavilla tänään.
Mikä on PAL?
Analogista televisiota varten kehitettiin värikoodausjärjestelmä. Tätä standardia käytettiin televisiolähetyksissä. Sitä kutsutaan Phase Alternating Line -linjaksi tai yleisemmin PAL:ksi. Tämä standardi oli myös osa kolmea yleisesti käytettyä televisiostandardia, mukaan lukien NTSC ja SECAM. Tämäkin on korvattu digitaalisilla standardeilla. Useimmat Euroopan maat ja myös muutamat Afrikan maat ottivat tämän järjestelmän käyttöön. 1950-luvun tienoilla Länsi-Euroopan maissa alettiin suunnitella väritelevision käyttöönottoa.
Tämä oli myös silloin, kun monia erilaisia ongelmia NTSC:n kanssa oli noussut esiin, jotkin mukaan lukien lähetysolosuhteet ja sääolosuhteet. Näiden NTSC-ongelmien voittamiseksi syntyi vaihtoehtoisia standardeja. NTSC:n puutteiden poistamiseksi kehitettiin vaihtoehtoisia standardeja, jotka johtivat PAL- ja SECAM-standardien kehittämiseen. Ratkaisujen löytäminen NTSC-ongelmiin. Näiden standardien päätavoitteena oli tarjota värillinen visuaalinen kuva yhdessä 50 Hz:n taajuuden ja useamman pyyhkäisyviivan kanssa kehyksessä.
Tärkeimmät erot NTSC:n ja PAL:n välillä
Johtopäätös
NTSC ja PAL olivat kaksi yleisimmin käytettyä televisiostandardia lähetysjärjestelmissä maailmassa. NTSC oli ensimmäinen, joka keräsi näin laajan yleisön. Koska se kehitettiin 1940-luvulla ja sitä päivitettiin vasta vuosikymmenen ajan, siinä oli myös monia heikkouksia. Suurimmat heikkoudet olivat visuaalisuus, kehykset ja sääon liittyvät ongelmat. Nämä piti ratkaista.
Ja tätä tarkoitusta varten kehitettiin muita standardeja. Uudessa standardissa PAL oli värillinen visuaalinen ja parempi taajuus. Jos näemme vertailun, monet PAL-standardin näkökohdat ovat parempia kuin NTSC. Videon kaistanleveyden ero on 0,8 MHz, äänikantajassa 1,0 MHz ja niin edelleen. Molemmat olivat kuitenkin suosittuja 2000-luvulle asti. Sen jälkeen ne korvataan uusilla digitaalisilla standardeilla.
