Ihmiskeho on mysteeri useimmille siellä oleville ihmisille. Ihmiskeho, kuten nimestä voi päätellä, on välttämättömyys, jota ilman ihminen ei voi olla olemassa. Heidän olemassaolonsa on turhaa, ellei heidän kehoonsa kiinnitetä asianmukaista hoitoa ja huomiota.
Ihmiskeho toimii isäntänä, mikä mahdollistaa sen, että voimme toimia tehokkaasti. Ilman kehoa ihmiset eivät pysty suorittamaan tehtäviä ja jatkamaan jokapäiväistä elämäänsä sujuvasti.
Kuten jo tiedät, ihmiskeho koostuu useista soluista, elimistä, järjestelmistä ja sisäisistä prosesseista, jotka auttavat yhdistämään kaikki edellä mainitut komponentit sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Hermot ja neuronit ovat kaksi osaa, joilla on keskeinen rooli kehon mekanismissa.
Vaikka hermot ja neuronit sekoitetaan usein olevansa samat, ne ovat melko erilaisia toisistaan.
Hermo vs Neuron
Ero hermon ja neuronin välillä on niiden rakenne. Kun hermon muodostaa ryhmä hermosoluja, hermosolu on yksittäinen solu, jolla on erilainen erikoistuminen.
Vertailutaulukko hermon ja neuronin välillä
| Vertailuparametri | Hermo | Neuroni |
| Merkitys | Hermo koostuu ryhmästä hermosoluja. | Neuroni on yksittäinen erikoistunut solu. |
| Toiminto | Hermo välittää tietoa kehon eri osiin. | Neuroni välittää hermoimpulsseja, eli sähköisiä ja kemiallisia signaaleja. |
| Luokittelu | Hermoilla on kaksi luokitusta: – toinen afferenteihin, efferenttisiin ja sekahermoihin ja toinen selkäydin- ja kallohermoihin. | Neuronit luokitellaan sensorihermosoluihin ja motorisiin hermosoluihin. |
| Sijainti | Hermot sijaitsevat ääreishermostossa. | Neuronit sijaitsevat aivoissa, selkäytimessä ja ääreishermoissa. |
| perustuslaki | Hermot koostuvat erityyppisistä aksoneista, joista jokainen hermo on päällystetty kolmella kerroksella. | Neuronit koostuvat pääasiassa neljästä osasta: – soma, ydin, dendriittipuu ja aksonit. |
Mikä on Nerve?
Hermot ja neuronit ovat varsin tärkeitä osia kehomme mekanismissa. Vaikka ne ovat hyvin samankaltaisia toistensa kanssa, on myös tiettyjä eroja, jotka auttavat erottamaan toisistaan. Hermon muodostaa ryhmä hermosoluja, eli ryhmä hermosoluja muodostaa yhdessä hermon.
Sekä hermon että neuronin päätehtävä on välittää tai välittää tietoa. Hermon tapauksessa sen päätehtävä on välittää tietoa erilaisiin muihin kehon osiin. Ne muodostavat polkuja kehon eri osiin. Siten näiden hermopolkujen avulla tiedot välittyvät muihin kehon osiin.
Hermojen osalta voidaan nähdä kaksi luokitusta. Erään luokituksen mukaan hermot jaetaan kolmeen tyyppiin: – afferentit hermot, efferentit hermot ja sekahermot.
Afferentihermot kuljettavat signaaleja sensorisista neuroneista keskushermostoon. Efferentihermot kuljettavat signaaleja keskushermostosta kohderauhasille ja lihaksille.
Sekahermot kuljettavat sekä afferentteja että efferenttejä aksoneja ja ovat siten vastuussa tulevasta aistitiedosta ja lähtevistä signaaleista lihaksiin ja rauhasiin. Toinen luokitus jakautuu kahteen tyyppiin: – selkäydinhermot ja aivohermot.
Selkäydinhermot jakavat signaalit useimpiin kehon osiin, selkärangan kautta selkäytimeen. Sen sijaan aivohermot jakavat signaaleja pään eri osiin (aivot, aivorunko).
Hermoja löytyy ääreishermostosta. Hermoa pidetään ääreishermoston perusyksikkönä. Hermo koostuu erityyppisistä aksoneista, joiden kautta ne välittävät signaaleja ja tietoa kehon eri osiin.
Jokainen hermo on peitetty kolmella kerroksella: – sisäinen endoneurium, joka peittää hermosäikeitä, perineurium on keskikerros ja ulompi kerros nimeltä epineurium. Tämä on hermon perusrakenne.
Mikä on Neuron?
Hermo muodostuu ryhmästä hermosoluja. Toisaalta neuroni on yksittäinen erikoistunut solu. Tämä on tärkein ero hermon ja neuronin välillä. Hermosolua kutsutaan myös hermosoluksi tai hermosoluksi, mutta jälkimmäinen kirjoitusasu ja käyttö on nyt tullut melko harvinaiseksi.
Neuronin päätehtävä on myös välittää tietoa. Neuroni välittää hermoimpulsseja sähköisten ja kemiallisten signaalien muodossa, jota kutsutaan myös sähkökemialliseksi signaloinniksi. Hermosolujen toiminnot voidaan määritellä olemassa olevien erityyppisten neuronien perusteella. Hermosoluja on pääasiassa kahta tyyppiä: – sensoriset hermosolut ja motoriset neuronit.
Sensoristen neuronien tehtävänä on lähettää tietoa aivoihin ja selkäytimeen. Sen sijaan motoriset neuronit saavat tietoa aivoista ja selkäytimestä. Neuroneja löytyy aivoista, selkäytimestä ja ääreishermoista. Neuroneja pidetään hermoston pääkomponentteina.
Neuroni koostuu pääosin neljästä osasta: – soma, ydin, dendriittipuu ja aksonit. Soma viittaa neuronin kehoon. Ydin viittaa osaan, joka sijaitsee somassa. Dendriittipuu, kuten nimestä voi päätellä, haarautuu jatkeina neuronista. Aksonit toimivat jatkeina somasta.
Tämä on neuronin perusrakenne.
Tärkeimmät erot hermon ja neuronin välillä
Johtopäätös
Sekä hermot että neuronit ovat melko samanlaisia suorittamiensa toimintojensa, ne muodostavien osien jne.
Hermot ovat hermosolujen todellisia projektioita. Neuroni on yksittäinen solu ja ryhmä näitä soluja muodostaa hermon.
Hermot ja neuronit eroavat toisistaan sijainnin, eri luokittelunsa, eri komponenttien jne suhteen.
Näistä eroista huolimatta sekä hermot että neuronit ovat tärkeitä kehon mekanismissa.
