Solu on elämän rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö. Solu on jaettu kolmeen pääosaan, joita kutsutaan solukalvoksi, ytimeksi ja sytoplasmaksi. Solukalvon tehtävänä on pitää solun kemialliset reaktiot yhdessä. Soluneste, jossa elämän/solun kemialliset prosessit tapahtuvat, on sytoplasma. Pohjimmiltaan soluja on kahta tyyppiä - eukaryoottisia ja prokaryoottisia soluja. Molemmat solutyypit eroavat mitokondrioiden ja plastidien perusteella.
Mitokondriot vs plastidit
Ero mitokondrioiden ja plastidin välillä on, että mitokondrioita löytyy eukaryoottisoluista, kun taas plastideja löytyy vain prokaryootti- tai kasvisoluista. Mitokondriot ovat kooltaan verrattain pienempiä kuin plastidit.
Mitokondriot tunnetaan laajalti myös solun voimanlähteenä, koska ne tuottavat soluenergiaa eli ATP:tä (adenosiinitrifosfaattia). Mitokondriot löytyvät solun sytoplasma-alueelta ja ovat kalvoon sitoutuneita. Mitokondrioiden sanotaan olevan peräisin prokaryoottisista soluista, mutta niitä löytyy vain eukaryoottisoluista.
Plastidit ovat kalvoon sitoutuneita soluorganelleja, joita esiintyy yleensä kasveissa, sienissä, levissä jne. Plastidit ovat niiden kasvien solujen valmistus- ja varastoyksikkö, jotka tuottavat ravintoaan itse auringonvalon avulla. eli autotrofinen. Plastidit koostuvat myös erilaisista kasvipigmenteistä tai väreistä.
Mitokondrioiden ja plastidien vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Mitokondriot | Plastidit |
| Esiintyminen | Sitä löytyy vain eukaryoottisoluista. | Sitä löytyy prokaryootti- ja kasvisoluista. |
| Toiminto | Sen perustehtävä on soluhengitys kasveissa. | Sen perustehtävä on fotosynteesi pääsoluorganellissa tai kasveissa |
| Koko | Se on kooltaan pieni | Se on kooltaan suurempi kuin mitokondriot. |
| Tuotteet | Sen tuote on energiaa ATP:n muodossa. | Sen tuote on glukoosi tärkkelyksen muodossa. |
| Pigmenttien läsnäolo | Siinä ei ole pigmenttejä. | Siinä on erityyppisiä useita pigmenttejä. |
Mikä on mitokondrio?
Carl Benda loi termin "mitokondriot" vuonna 1898. Mitokondrio on kaksoiskalvoon sitoutunut soluorganelli. Sitä löytyy eukaryoottisolujen sytoplasma-alueelta. Se on energiantuotannon keskus ja imee ravinteita ja vapauttaa kemiallista energiaa solussa ATP:n (adenosiinitrifosfaatin) muodossa. Mitokondriot säätelevät myös solujen kasvua ja kuolemaa, se myös ilmaisee solut ja tuottaa lämpöä. Mitokondrioilla on tärkeä rooli solun hengityksessä.
Prosessia, jolla ATP:tä syntyy kehossa, kutsutaan anaerobiseksi käymiseksi, poikkeus on, että anaerobista käymistä ei tapahdu solun mitokondrioissa. Mitokondrioiden perustarve ATP:n tuottamiseksi on glukoosi ja happi. Mitokondrioiden kautta tuotettu energia on enemmän kuin anaerobisen käymisen tuottama energia. Eläimillä mitokondriot ovat muodoltaan soikeita tai pyöreitä. Mitokondriot ovat kaksikalvoisia ja koostuvat proteiineista ja fosfolipidikaksoiskerroksesta.
Mitokondrioissa on viisi eri osaa: ulkokalvo, sisäkalvo, sisäkalvotila, cristae, matriisi. Ulkokalvo pitää sisäiset soluelimet tiukasti / ehjinä paikoillaan. Sisäkalvossa on tärkeitä entsyymejä, jotka katalysoivat ATP:n tuotantoprosessia. Sisäkalvotila on mitokondrioiden sisäkalvon ja ulkokalvon välinen tila. Cristae on mitokondrioiden sisäkalvo, jossa on paljon laskoksia; ne laskokset tunnetaan nimellä Cristae.
Matriisi on sisäkalvon kideistä erillään oleva tila tunnetaan nimellä Matrix. Mitokondrioiden tehtävänä on muuntaa ruokaa ATP:ksi/energiaksi ja eliminoida tai poistaa jätteitä mitokondriosolusta. Mitokondrioilla ja bakteereilla on paljon yhteisiä piirteitä. Punasoluissa ei ole mitokondrioita.
Mikä on Plastid?
Plastidit löysi ensimmäisenä Ernest Haeckel; niiden perusmääritelmän ehdotti ensimmäisenä A.F.W. Schimper. Plastidit ovat kasvien solujen valmistus- ja säilytysyksikkö, jotka tuottavat itse ravintoa auringonvalon avulla eli luonteeltaan autotrofisia. Plastideissa on paljon pigmenttejä, joita voi nähdä kasveissa ja levissä.
Pigmenttejä on valtava määrä, mutta plastidien peruspigmentit ovat kloroplastit, kromoplastit, leukoplastit, proplastidit. Kloroplastit ovat plastideja, joissa on klorofylliä eli vihreää pigmenttiä, joka auttaa fotosynteesiä, kutsutaan kloroplastiksi.
Kromoplasteissa on enemmän värillisiä pigmenttejä kuin vihreä pigmentti. Rodoplastit tai fykoerytriini on punainen pigmentti. Keltaisia pigmenttejä ovat feoplastit tai karotenoidit ja ksantoplastit tai ksantofylli. Leukoplastit ovat värittömiä plastideja, joita esiintyy kasvin tai lehtien solujen parenkyymissa. Se voidaan muuttaa pigmentoituneiksi tai värillisiksi plastideiksi, kun se altistetaan auringonvalolle. Proplastidilla ei ole väriä eikä se ole kypsä.
Meristemaattiset solut, joilla on pieni rakkularakenne, tunnetaan proplastideina. Kloroplasti on täynnä nestettä, joka tunnetaan nimellä strooma. Stromassa on hyvin organisoituneita kalvorakenteita, ja ne tunnetaan nimellä grana. Granan lisäksi stromaattinen neste sisältää joukon plastidi-DNA:ta, RNA:ita, entsyymejä ja 70-luvun ribosomeja.
Tärkeimmät erot mitokondrioiden ja plastidien välillä
Johtopäätös
Mitokondriot ja plastidit ovat molemmat osa solua. Ainoa merkittävä ero on se, että mitokondrioita ei löydy prokaryootti- ja kasvisoluista, ja plastideja ei ole läsnä eukaryoottisoluissa. Mitokondriot ovat yksi tärkeimmistä eukaryoottisolun osista, koska ne tuottavat energiaa.
Plastidit ovat yksi tärkeimmistä prokaryoottisen solun osista, koska ne tarjoavat pigmentin kasveille tai lehdille. Siksi molemmat ovat tärkeitä ja ainutlaatuisia omalla paikallaan ja ovat olennaisia komponentteja solun toiminnassa.
