Usein uskotaan, että englanti on yksi vaikeimmista kielistä. Englannin kieli on täynnä sanoja, jotka kuulostavat niin samanlaisilta, että kieltä oppiva voi helposti hämmentyä niiden välillä. Mitä enemmän sanoja törmäät, sitä enemmän sekaannusta se aiheuttaa. Kärsivällisyydellä ja innokkaalla lukemisella hämmennyksen pilvi voidaan kuitenkin poistaa melko helposti. Kaksi sanaa, jotka kuulostavat melko samanlaisilta, mutta joilla on täysin erilaiset merkitykset, ovat "melko" ja "hiljainen".
Melko vs hiljainen
Ero "melko" ja "hiljainen" on se, että vaikka sanaa "melko" käytetään sen adverbimuodossa ja substantiivina, sanaa "hiljainen" käytetään yleisimmin adjektiivi- ja verbimuodossaan. Mutta eroissa on muutakin kuin vain puheen osat. "Melko" määrittelee, että jokin on saavuttanut lopullisen tai täyden laajuutensa. "Hiljainen" tarkoittaa kuitenkin sitä, että jokin tai joku on hiljaa tai vapaa tarpeettomasta hälinästä.
"Melko" adverbimuodossaan välittää sen merkityksen, että jokin on saavuttanut koko laajuutensa. Substantiivimuodossaan sitä käytetään yleisesti härkätaisteluissa, missä se tarkoittaa, että matador käyttää viittaansa syöttääkseen härän huomion. Sana esiintyi ensimmäisen kerran 1200-luvun englanninkielisissä teksteissä. Se on kätevä lisäämään sitä seuraavan sanan voimaa.
"Hiljainen", kun sitä käytetään substantiivimuodossaan, tarkoittaa, että ei ole hälinää. Sillä on sama merkitys, jos sitä käytetään adjektiivina lisämerkityksien kanssa - sitä käytetään kuvaamaan, että jokin ei ole kovin kiireinen tai sen määrä on vähäinen, tai kuvaamaan henkilöä, joka on pidättyvä tai ei näyttävä. Verbinä se tarkoittaa tulla tai saada joku hiljaa. Tämän termin juuret ovat latinalaisissa ja vanhoissa ranskalaisissa teksteissä.
Vertailutaulukko melkoisen ja hiljaisen välillä
Vertailuparametrit | Melko | Hiljainen |
Merkitys | "Melko" tarkoittaa, että jokin on saavuttanut täyden laajuutensa | 'Hiljainen' tarkoittaa sitä, kun jokin tai joku ei ole tarpeettoman äänekäs tai rauhallinen tai kuvaamaan pidättyvää henkilöä |
Puheen osat | Adverbi, substantiivi | Adjektiivi, substantiivi, verbi ja välilause |
Ensimmäinen viittaus | latinaksi | Keskienglannin kielen tekstit |
Käyttö | Sitä käytetään yleisesti ennen verbiä sen voimakkuuden lisäämiseksi. | Sitä käytetään yleisesti kuvaamaan tilannetta tai henkilöä. |
Synonyymit | Ehdottomasti, kokonaan jne. | Hiljainen, varattu, rauhallinen jne. |
Mikä on melkoinen?
Termiä "melko" voidaan käyttää adverbina ilmaisemaan, että jokin on saavuttanut koko laajuutensa. Esimerkiksi "Melu on melko kovaa." Tämä tarkoittaa, että melu on saavuttanut absoluuttisen rajansa.
Sanaa käytettiin ensimmäisen kerran englanninkielisissä kirjoituksissa 1300-luvulla. Adverbiaalisessa muodossaan. Se tarkoitti "täysin tai kokonaan". 1800-luvun puolivälissä termiä käytettiin heikompana korvikkeena sanalle "melko". 1300-luvulla sanaa "melko" käytettiin usein adverbina "hyvin" - termiä, joka ei ole enää käytössä. 1300-luvulla tietyt kirjailijat kirjoittivat "melko" sanaksi "quight".
Nykyenglannissa sanaa "melko" käytetään osoittamaan sitä seuraavan sanan voimakkuutta. Esimerkiksi "Ramya oli melko selkeä kantansa marxilaisuuteen." Tässä lauseessa sanan "melko" käyttö kuvaa Ramyan marxismin kannan selkeyttä.
"Melko" sisältää myös substantiivin, joka tarkoittaa, että matador härkätaistelun aikana käyttää viittaansa syöttämällä härän huomion.
Sanan "melko" synonyymi on "absoluuttinen".
Mikä on Hiljainen?
Termi 'hiljainen', kun sitä käytetään sen adjektiivimuodossa, osoittaa, että jokin tai joku on äänetön tai hiljainen. Esimerkiksi "Kadut olivat hiljaisia ulkonaliikkumiskiellon aikana." "Melko" käytetään tässä lauseessa kuvaamaan katuja, joilla ei ollut minkäänlaista hälinää. Toinen esimerkki on: "Solita on hiljainen tyttö." Sanan "melko" käyttö tässä skenaariossa kuvaa, että Solita puhuu vähemmän tai on pidättyvä henkilö.
Verbimuodossaan 'hiljainen' tarkoittaa, että joku tai jokin on hiljaa tai rauhallinen tai hiljentää joku. Esimerkiksi: "Sinun pitäisi hiljentää vauva, hän pitää paljon ääntä." Tässä lauseessa sanaa "hiljainen" käytetään verbinä estämään vauvan ääniä.
Substantiivina 'hiljainen' tarkoittaa samaa rauhallisuutta. "Tarvitset vähän hiljaisuutta ennen ottelua." Tässä lauseessa "hiljainen" substantiivimuodossaan tarkoittaa, että henkilö tarvitsee hieman hiljaisuutta ennen ottelua keskittyäkseen paremmin.
"Hiljainen! Sinä häiritset nukkuvia pentuja." Tässä lauseessa se puheen osa, jota "hiljainen" edustaa, on välihuomautus.
Sanan "hiljainen" synonyymi on "hiljainen".
Tärkeimmät erot melkoisen ja hiljaisen välillä
Johtopäätös
On täysin selvää, että kaksi sanaa "melko" ja "hiljainen" kuulostavat samanlaisilta, mutta eivät ole samoja. Näin ollen nämä sanat eivät ole synonyymejä toisilleen. "Melko" käytetään useammin adverbimuodossaan ja joskus myös substantiivimuodossa. Toisaalta 'hiljaista' käytetään useammin adjektiivi- ja verbimuodossaan, ja sitä käytetään toisinaan myös substantiivina ja välisanana. Vaikka "melko" tarkoittaa, että jokin on saavuttanut suurimman tai absoluuttisen laajuutensa, "hiljaista" käytetään kuvaamaan tilannetta, asiaa tai henkilöä, joka on hiljaa.
Nämä kaksi sanaa jopa kehittyivät eri aikoina. "Hiljainen" on latinalaista alkuperää. Kuitenkin sanaa "melko" käytettiin ensimmäisen kerran keskienglanninkielisissä teksteissä, mutta sen oikeinkirjoitus poikkesi nykyisestä muodosta. Toinen selvä ero sanojen välillä on se, että vaikka 'hiljainen' tarkoittaa hiljaista tai rauhallista substantiivi-, verbi- ja adjektiivimuodossaan, 'melko' sen adverbimuodossa tarkoittaa "jotain absoluuttisessa määrin", mutta substantiivina käytettynä se tarkoittaa matadorin syötteitä poiketakseen härkää hyökkäämästä häntä kohti.
Viitteet
- https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/jae.2374
- https://psycnet.apa.org/record/2009-09620-015