Epäilemättä pahin tilanne vaikuttaa jokaiseen ihmiseen merkittävän ajan. Toinen vaikea ongelma on se, että ei ymmärrä eroa ongelmanratkaisun ja päätöksenteon välillä. Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu ovat molemmat psykologisia sanoja, joita käytetään usein vaihtokelpoisina. Lisäksi on korostettava, että nämä kaksi termiä eivät ole keskenään vaihdettavissa eivätkä synonyymejä.
Ongelmanratkaisu vs päätöksenteko
Ero ongelmanratkaisun ja päätöksenteon välillä on se, että ongelmanratkaisua voidaan pitää tekniikkana. Mitä tulee ongelmanratkaisuun, asianmukaisten päätösten tekeminen on ratkaisevan tärkeää tiettyyn tulokseen pääsemiseksi. Päinvastoin päätöksentekoa pidetään kuitenkin menettelynä. Joskus ongelmanratkaisuprosessi sisältyy päätöksentekoprosessiin, joskus ei.
Ongelmanratkaisu on monimutkainen prosessi, joka edellyttää syvällistä analyysiä. Ongelman tunnistaminen on yleensä ensimmäinen askel ongelmanratkaisuprosessissa. Ongelmanratkaisun päätavoite on löytää paras ratkaisu. Ongelmanratkaisuun liittyy yleensä tietty tavoite. Ongelmanratkaisun tulosten tulee olla ratkaisukeskeisiä. Tekniikat ja tiet ratkaisuun jäävät tuntemattomiksi ongelmanratkaisun suhteen. Ongelmanratkaisun tarkoitus on korjata ongelma tai ongelma.
Päätöksentekoprosessi johtaa lopulliseen mielipiteeseen ja toimintatapaan. Mahdollisuuksien tunnistaminen on osa päätöksentekoprosessia. Päätöksentekoprosessin tavoitteena on välttää mahdolliset vaikeudet. Päätöksiä tehtäessä tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja. Päätöksentekoprosessilla voi olla monenlaisia tuloksia. Päätöksenteossa omaksutut polut on jäsennelty. Päätöksenteon tavoitteet eivät liity ongelman tai asian ratkaisemiseen.
Vertailutaulukko ongelmanratkaisun ja päätöksenteon välillä
| Vertailuparametrit | Ongelmanratkaisu | Päätöksenteko |
| Harkinta | Menetelmä | Prosessi |
| Yhteenliittäminen | Oikeita päätöksiä tehdään tietyn johtopäätöksen saavuttamiseksi. | Voi sisältää tai ei sisällä ongelmien ratkaisemista. |
| Tyyppi ja sisältää | Tarvitaan monimutkainen, syvällinen analyysi. | Lopullinen mielipide, toimintatapa. |
| Henkilöllisyystodistus | Haasteen tunnistaminen. | Mahdollisuuksien tunnistaminen. |
| Motiivi | Oikean ratkaisun luominen. | Mahdollisten ongelmien välttäminen. |
| Liittyvä | Selkeä tavoite | Erilaisia vaihtoehtoja harkitaan. |
| Tulokset | Ratkaisuvetoinen. | Se vaihtelee |
| Polut / polut | Ratkaisukeinoja ei tunneta. | Kuljetut polut ovat rakenteellisia. |
| Päämäärä | Korjaa ongelma tai ongelma. | Ei liity ongelman ratkaisemiseen. |
Mitä on ongelmanratkaisu?
Ongelmanratkaisu on tekniikka, jota voidaan käyttää ongelman ratkaisemiseen. Kun kyse on ongelmanratkaisusta, asianmukaisten arvioiden tekeminen on ratkaisevan tärkeää tietyn tuloksen saavuttamiseksi. Ongelmanratkaisu on vaikea prosessi, joka vaatii laajaa tutkimusta. Ongelman tunnistaminen on yleinen vaihe ongelmanratkaisuprosessissa.
Yksinkertaisesti sanottuna tai maallikon termein, ongelmanratkaisu on yksinkertaisesti ongelmien ratkaisemista, kuten nimestä voi päätellä. Täällä joko yksilö tai ryhmä yrittää ratkaista ongelman tässä prosessissa. Tämä edellyttää korkeaa analyyttistä osaamista parempien ja nopeampien ratkaisujen saavuttamiseksi. Tämä prosessi sisältää myös tiedon, tosiasioiden keräämisen sekä ihmisen intuition seuraamisen tai rinnakkaisen työskentelyn.
Ongelmanratkaisun ensisijainen tavoite on löytää paras mahdollinen ratkaisu. Yleensä ongelmanratkaisu liittyy tiettyyn tavoitteeseen. Ongelmanratkaisutulosten tulee olla ratkaisukeskeisiä. Ongelmanratkaisun tekniikat ja tiet ratkaisuun ovat tuntemattomia. Ongelmanratkaisun tarkoitus on ratkaista ongelma tai ongelma.
Mitä päätöksenteko on?
Päätöksen tekeminen nähdään menettelynä. Tilanteesta riippuen päätöksentekoprosessi voi sisältää ongelmanratkaisun tai ei. Päätöksentekoprosessi huipentuu päätelmän ja toimintasuunnitelman laatimiseen. Mahdollisuuksien tunnistaminen on tärkeä osa päätöksentekoprosessia.
Päätöksenteossa keskitytään yleensä toimiin, tapoihin ja vaihtoehtoihin, joita käytetään tietyn ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on myös seurausta kognitiivisista toiminnoista. Joskus yksilön psykologinen puoli otetaan huomioon, kun painotetaan päätöksentekoa. Tarpeet ja toiveet huomioidaan. Tätä prosessia voidaan pitää myös jatkuvana vuorovaikutuksena ympäröivän ympäristön kanssa.
Päätöksentekoprosessin tavoitteena on välttää mahdollisia ongelmia. Päätöksiä tehdessä tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja. Päätöksenteolla voi olla monenlaisia tuloksia. Päätöksenteossa kulkevat polut ovat jäsenneltyjä. Päätöksenteon tavoitteilla ei ole mitään tekemistä ongelman tai ongelman ratkaisemisen kanssa.
Tärkeimmät erot ongelmanratkaisun ja päätöksenteon välillä
Johtopäätös
Ihmisen elämä on täynnä ongelmia, ongelmia ja monimutkaisuutta. Olkoon se urajännitystä, taloudellista stressiä, vakuutusjännitettä, akateemisia ongelmia tai parisuhdeongelmia. Pahin skenaario vaikuttaa jokaiseen yksilöön ainakin huomattavan pitkän ajan, varmasti.
Toinen monimutkainen ongelma on kuitenkin se, että ei tiedetä eron ongelmanratkaisun ja päätöksenteon välillä. Näitä psykologisia ja yleisesti käytettyjä termejä, kuten päätöksenteko ja ongelmanratkaisu, käytetään usein myös keskenään. Lisäksi on huomattava, että nämä kaksi lausetta ovat täysin erilaisia toisistaan eivätkä ole synonyymejä.
