Kieli on tapa ilmaista mielipiteitä, tunteita jne. Se on viestintämenetelmä, joka kattaa kaikki välineet, kuten äänen, kieliopin ja sanat. Kielentutkimusta kutsutaan kielitiedoksi.
Se antaa ihmisille mahdollisuuden jakaa arvokasta tietoa ja kehittää yhteiskuntia. Eri viestintäjärjestelmissä käytetään eri kieliä. Se on ihmiselle lajikohtaista. Muut eläimet eivät ole pystyneet vastaamaan ihmisten edistyneen kommunikoinnin tasoa.
Kirjallisuus sen sijaan syntyi kielen takia. Se on enimmäkseen kirjoitettu ja viittaa kirjallisten teosten kokoelmaan. Se on taidemuoto, jolla on henkistä arvoa. Laajassa merkityksessä se on mitä tahansa kirjallista työtä.
Eräitä merkittäviä kirjallisuuden muotoja ovat runous, proosa ja draama. Kirjallisuuden ala on laaja, ja sen sanotaan olevan myös keskustelun universumi. Kieli ja kirjallisuus eroavat toisistaan suuresti merkityksen, olemassaolon, luonteen, huolenpidon, järjestyksen, menetelmän jne. suhteen. Kielen tarkoitus on ilmaista ajatuksia, mielipiteitä, tunteita ja tietoa. Sen sijaan kirjallisuuden tarkoitus on vangita nämä kielen ilmaisut.
Kieli vs kirjallisuus
Ero kielen ja kirjallisuuden välillä on se, että kieli sisältää sekä puhutut että kirjalliset viestinnän aspektit, kun taas kirjallisuus rajoittuu viestinnän kirjalliseen puoleen.
Kielen ja kirjallisuuden vertailutaulukko (taulukkomuodossa)
| Vertailuparametri | Kieli | Kirjallisuus |
|---|---|---|
| Merkitys | Se tarkoittaa mitä tahansa viestinnän tai ilmaisun muotoa. | Se viittaa kirjoitettuun tai puhuttuun materiaaliin, jota pidetään henkistä arvoa omaavana taiteena. |
| Luonto | Se on ilmeikäs. | Se on mielikuvituksellista. |
| Koskea | Se koskee keskustelua. | Se koskee elämänkokemuksia. |
| Tilaus | Kieli syntyi ennen kirjallisuutta. | Kirjallisuutta ei olisi olemassa ilman kieltä. |
| menetelmät | Kieli on sekä kirjoitettu että puhuttu. | Kirjallisuus on enimmäkseen kirjoitettua. |
| Sisältö | Kieli on ilmaisumuoto. | Kirjallisuus on kokoelma ilmaisuja kielen kautta. |
Mikä on Kieli?
Kieli on pohjimmiltaan viestintäjärjestelmä, joka mahdollistaa tiedon siirron. Se ottaa huomioon sekä kirjoitetut että suulliset viestintävälineet. Se on enemmän abstrakti muoto, jossa käytetään symboleja ja merkityksiä. Se koostuu sanoista, lauseista ja äänistä. Näiden elementtien yhdistelmä auttaa kielen informaatiota. Vanhin kieli on sumeri. Sen tiedetään olevan olemassa vuodesta 3500 eKr. Todiste samalle löytyi Irakista. Maailmassa on noin 5000-7000 kieltä.
On olemassa monia tutkimuksia eri kielistä, kuten fonologiasta, morfologiasta, syntaksista ja semantiikasta. Puheen äänten tutkimus tunnetaan nimellä fonologia. Sanan koostumuksen tutkimista kutsutaan morfologiaksi. Sanojen yhdistämisen tutkimus tunnetaan syntaksina. Kielen tutkimista kutsutaan semantiikaksi. Jokaisella yhteiskunnalla, alueella ja paikassa olisi erilainen kieli.
On olemassa useita kieliä, kuten hindi, ranska, espanja, panjabi jne. Vuonna 2015 julkaistiin 7, 102 ihmiskielten luettelo. Erilaisia kielilajikkeita kutsutaan murteiksi. Kielellä on väistämättä kieliopilliset säännöt, jotka ohjaavat sen toimintaa.
Mitä on kirjallisuus?
Kirjallisuus viittaa viestinnän kirjalliseen muotoon. Kaikenlaisen kirjallisen viestinnän sanotaan olevan kirjallisuutta. Se on kokoelma ilmaisuja. Nämä ilmaisut välitetään kielen kautta. Kirjallisuuden olemassaolo riippuu siis kielestä. Kirjallisuutta voi olla yhtä paljon kuin kieliä. Se keskittyy ilmaisun luovaan kirjoittamiseen.
Kirjallisuutta on kolmenlaisia: runous, proosa ja draama. Runous on esteettinen rytmejä käyttävän kirjallisen viestinnän väline, ja se asettuu aina säkeisiin. Proosa viittaa kirjalliseen ilmaisuun lauseissa, kuten romaanissa, novellissa ja novellissa.
Draama tarkoittaa näytelmiä, jotka on tarkoitettu esitettäväksi. On myös muita kirjallisuuden muotoja, jotka sisältävät elämäkerrat, omaelämäkerrat, muistelmat jne. Nämä ovat tallenteita ihmisten kokemuksista. Se sisältää heidän luovan ilmaisunsa ja sen, mitä he ovat nähneet.
Tärkeimmät erot kielen ja kirjallisuuden välillä
Johtopäätös
Normaalissa päivittäisessä käytössä voidaan käyttää kirjallisuutta ja kieltä synonyymeinä, mutta ne ovat kaksi eri termiä. Kieli keskittyy yksinomaan ilmaisuun, olipa se sitten puheen tai kirjoitusten kautta; kirjallisuus puolestaan keskittyy vain viestinnän kirjalliseen puoleen. Vaikka kirjallisuuden sanotaan olevan diskurssin universumi, sitä ei olisi olemassa ilman kieltä.
Kieli muodostuu käyttöäänillä ja sanoilla muodostaen lauseita, jotka toimivat viestintävälineenä. Kirjallisuus puolestaan koostuu ajatuksista, jotka on ilmaistu aiemmin kielellä. Sillä on useita kirjallisia muotoja, kuten runous, proosa ja draama.
Kieli ja kirjallisuus ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja auttavat toistensa kehittymisessä.
