Satunnaisessa keskustelussa sanoja heitetään usein ympäriinsä, kunnes ne menettävät tarkan merkityksensä ja saavat sitten toisen merkityksen. Tämä tapahtuu useammin, kun sanojen todellinen merkitys on hieman esoteerinen. Alkuperäistä merkitystä ja äskettäin kehitettyjä käsitteitä on erittäin vaikea palauttaa alkuperäiseen hienostuneisuuteensa, kun ne on hyväksytty laajalti ja niitä käytetään populaarikulttuurissa. Ironia ja paradoksi ovat esimerkkejä tästä.
Ironia vs paradoksi
Ironian ja paradoksin ero on siinä, että ironialla viitataan todellisiin tilanteisiin tai todellisiin keskusteluihin, joissa alkuperäinen merkitys on erilainen tai ei vastaa sen tarkoitusta. Paradoksilla viitataan tapauksiin, joissa väite haastaa tai hylkää intuition, koska se näyttää luovan tinkimättömiä vasta-aiheita.
Ironia viittaa todellisiin tilanteisiin tai todellisiin keskusteluihin, joissa alkuperäinen merkitys on erilainen tai ei vastaa sen tarkoitusta. Ironista on, kun teko tai puhe on täysin päinvastainen kuin mitä sen odotetaan tekevän tai tarkoittavan. Ironian tehtävänä on antaa korostava tai humoristinen vaikutus.
Paradoksi on väite, joka on ristiriidassa sen todellisen merkityksen kanssa ja sisältää hieman totuutta. Voidaan sanoa, että paradoksi on absurdi tai ristiriitainen lause, joka voidaan todeta joko todeksi tai ei puheen tutkimisen jälkeen. Paradoksi liittyy läheisesti oksymoroniin. Molemmat näyttävät olevan vasta-aiheisia, mutta totta.
Ironian ja paradoksin vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Ironia | Paradoksi |
| Merkitys | Ironista on, kun sanojen todellinen merkitys poikkeaa tarkoitetusta merkityksestä. | Paradoksi on, kun sanojen todellinen merkitys on vasta-aiheinen aiotun merkityksen kanssa. |
| Tyypit | Kolme tyyppiä. | Kaksi tyyppiä. |
| Erilaistuminen | Sanallista ironiaa, dramaattista ironiaa ja tilanneironiaa. | Looginen paradoksi ja kirjallinen paradoksi. |
| lausunnot | Se voi olla yksittäinen lausunto. | On yleensä yksi lausunto. |
| Esimerkkejä | Sanoen: 'Sää on lämmin tänään kylmänä päivänä. Paloasema palaa. | Vähemmän on enemmän. Ole julma ollaksesi ystävällinen. |
Mitä ironia on?
Ironia viittaa todellisiin tilanteisiin tai todellisiin keskusteluihin, joissa alkuperäinen merkitys on erilainen tai ei vastaa sen tarkoitusta. Se saavutti suuren suosion sen jälkeen, kun se julkaisi yhden Alanis Morisetten kappaleen ”Ironic”, joka sai ironian matkustamaan nykypäivän populaarikulttuuriin. Kappale kuvaili traagisia tilanteita ja käytti toisinaan tilanneironiaa, kuten lentämistä peloissaan olevaa miestä, joka lopulta nousee lentokoneeseen ja kaatuu. Ironista on, kun teko tai puhe on täysin päinvastainen kuin mitä sen odotetaan tekevän tai tarkoittavan.
Ironiaa on kolmea tyyppiä: sanallinen ironia, dramaattinen ironia ja tilanneironia. Sanallista ironiaa esiintyy, kun puhuja on sanonut yhden asian, mutta se viittaa johonkin muuhun, eli he tarkoittavat jotain enemmän tai tuntuvat erilaiselta. Ironiaa kutsutaan sarkasmiksi, jos tarkoituksena on pilata jotakuta. Toinen verbaalisen ironian muoto on sokraattinen ironia, jossa henkilö jättää puhujan tai muut tilanteet huomioimatta välittääkseen viestin, jonka kanssa hän ei ole kiistelemisen arvoinen.
Dramaattista ironiaa nähdään, kun yleisöllä tai kuulijalla on paljon enemmän tietoa kuin puhujalla tai näytettävällä informaatiolla. Kun ihmisen teoilla on erilainen merkitys yleisöön nähden, joka luo jännitystä täynnä olevan ympäristön, sitä kutsutaan traagiseksi ironiaksi, kun sitä käytetään tragedioissa. Klassinen esimerkki tästä on Shakespearen Romeo ja Julia. Teoksessa yleisö tietää, että molemmat hahmot ovat elossa, mutta hahmot eivät tiedä sitä toisistaan, vaan molemmat juovat lopulta myrkkyä.
Tilanteellinen ironia on sitä, kun henkilö suorittaa tietyn toiminnan jotain mielessään, mutta teot kuvaavat täysin päinvastaista kuin mitä henkilö ajatteli. Se tapahtui, kun suoritetulla toiminnolla on eri merkitys kuin mitä sen todellisuudessa uskotaan kuvaavan. Yksi tyypillisistä esimerkeistä tilanneironiasta on, kun paloasema on tulessa tai kun kokki tarkastaa veitsen terävyyttä ja saa itselleen viiltoa.
Mikä on paradoksi?
Paradoksi on väite, joka on ristiriidassa sen todellisen merkityksen kanssa ja sisältää hieman totuutta. Paradox saavutti suosion koopperaoopperan The Pirates of Penzancen jälkeen, Gilbertin ja Sullivanin kirjoittaman "A Most Genious Paradox" -teoksen jälkeen. Paradoksi liittyy läheisesti oksymoroniin. Molemmat näyttävät olevan vasta-aiheisia. Ne ovat vasta-aiheisia toisilleen, mutta ovat silti totta luonteeltaan.
On olemassa kahdenlaisia paradokseja: Looginen paradoksi ja Kirjallinen paradoksi. Looginen paradoksi on vasta-aihe, joka vastustaa logiikkaa ja vaikuttaa kohtuuttomalta. Nämä eivät ole mahdollisia todellisessa maailmassa. Kuuluisa kreikkalainen filosofi Zeno Elealainen on keksinyt useita loogisia paradokseja. Yksi tyypillisistä esimerkeistä on "Achilles ja kilpikonna", jossa liike on vasta-aiheista ja näkyy illuusiona.
Kirjallinen paradoksi on vasta-aihe, jolla on syvempi merkitys vasta-aiheelle. Sen oletetaan olevan yleinen kirjallinen väline, ja sitä käytetään usein puheessa sekä runollisissa ja fiktiivisissä teoksissa. Yksi kirjallisuuden paradoksiesimerkeistä on Oscar Wilden näytelmässä Lady Windermeren tuuletin. Kun yksi hahmoista sanoi: "Voin vastustaa kaikkea paitsi kiusausta." Kirjoittajat käyttävät tässä kirjallista paradoksia selittääkseen puhujan vasta-aiheen kiusauksen vastustamiseen.
Tärkeimmät erot ironian ja paradoksin välillä
Johtopäätös
Ironia ja paradoksi ovat esoteerisia käsitteitä. Nämä käsitteet on tarkoitettu pienelle väestölle ymmärrettäväksi ja käsiteltäväksi. Kaikki eivät voi ymmärtää merkityksiä, jotka ovat piilossa ja poikkeavat tarkoitetusta. Näitä käytetään usein päivittäisessä puheessamme.
Ironista on, kun joku sanoo jotain jolla on tietty merkitys, mutta kuuntelijan tai lukijan välittämä tai tulkitsema merkitys poikkeaa tarkoitetusta. Paradoksi on, kun joku sanoo jotain jolla on tietty merkitys, mutta kuuntelijan tai lukijan välittämä tai tulkitsema merkitys on täysin päinvastainen kuin tarkoitetun. Ironia on loogisesti mahdollista, mutta se ei ole sama kuin paradoksi.
Viitteet
- https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00330124.2015.1062704
- https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0749597818302243
