Tieto on ymmärrystä sellaisista asioista kuin tosiasiat, esineet, ideat ja paljon muuta. Olipa kyseessä muisto, syy, kysely tai koulutus, kaikki on osa tietoa. Tieto voi olla sekä teoreettista että käytännöllistä.
Väitteen tai tosiasian on täytettävä tietyt kriteerit, jotta sitä voidaan pitää tiedoksi. Sen on oltava uskottavaa, totta ja perusteltua. Tieto on voima, jota ei voi ottaa pois. Se voi olla kasvatuksellista, filosofista, fyysistä, ympäristöllistä ja jopa emotionaalista.
Tieto ei toimi yhtenä kokonaisuutena, vaan se käsittelee ja liittyy eri näkökohtiin ja fragmentteihin. Kaksi sellaista näkökohtaa, jotka määrittelevät tiedon perustavanlaatuiseksi perustakseen, ovat äly ja viisaus. Vaikka nämä molemmat termit saattavat tuntua samanlaisilta, ne ovat todellisuudessa melko erilaisia.
Älykkyys ja viisaus ovat sellaisia ominaisuuksia, jotka korreloivat keskenään. Ne molemmat perustuvat ajatukseen tiedon hankkimisesta ja soveltamisesta tiettyyn asiaan. Tämän lisäksi äly ja viisaus ovat vain kaksi mielemme toimintaa. Vaikka ne eroavat merkitykseltään, ne on rakennettu ja kasvatettu samalla perusteella.
Mielenkiintoisena huomautuksena on, että nämä molemmat ominaisuudet käsittelevät samoja monimutkaisia ja voimakkaita tilanteita, joihin ihmismieli joutuu. Vaikka ne ovat rinnakkain, ne eivät kulje käsi kädessä joka tapauksessa. Älykäs ihminen ei välttämättä ole viisas. Myös päinvastoin on totta.
Älykkyys liittyy sekä tiedon positiivisiin että negatiivisiin puoliin, kun taas viisaus on positiivisempi ja henkisempi tiedon puoli, joka keskittyy pääasiassa moraaliin.
Älykkyys vs viisaus
Ero älykkyyden ja viisauden välillä on se, että älykkyys on näkökohta, joka vaatii perusymmärrystä, kun taas viisaus on monimutkainen näkökohta, joka vaatii ylemmän tason ymmärrystä. Viisaus tarvitsee tiedon keräämistä pidemmällä aikavälillä kuin äly.
Älykkyyden ja viisauden vertailutaulukko
| Vertailuparametri | Älykkyys | Viisaus |
| Taso | Älykkyys on mielen perustason näkökohta. | Viisaus on mielen monimutkainen taso. |
| Tietoa | Se käsittelee tiedon hankkimista helposti ja välittömästi. | Vaikka se hankkii tietoa pitkien kokemusten kautta. |
| Ajanjakso | Se on välitön ominaisuus, joka ei vie aikaa. | Se vaatii suhteellisen enemmän aikaa. |
| Ruumiillistuma | Kontekstien perusymmärrys on sen ruumiillistuma. | Sen sijaan ymmärryksen on oltava syvempää ja laajempaa. |
| Teoria | Älykkyyden teoria on yhdistää tieto todelliseen elämään ja ymmärtää se. | Viisauden teoria on soveltaa opittua tietoa tosielämässä. |
| Voitto | Voitto on tärkeä asia älykkyydessä. | Vaikka voitto ei ole tärkeä asia viisaudessa. |
| Persoonallisuus | Joku älykäs on erittäin kilpailukykyinen ja avoin oppimaan ja hankkimaan tietoa. | Joku viisas on empaattinen, maadoitettu ja oppiva ihminen. |
Mitä on älykkyys?
Älykkyydellä on laaja ja laaja merkitys. Se on tiedon osa-alue, joka käsittelee kykyä ymmärtää loogisia, emotionaalisia, luovia, kriittisiä ja ongelmallisia tosiasioita ja ideoita. Yksinkertaisemmin sanottuna se voidaan määritellä haluksi ennakoida tai saada tietoa ja tietoa.
Älykkyyden merkitys ja ymmärrys vaihtelee henkilöittäin. Ihmiset eroavat toisistaan ymmärryskykynsä ja ajatteluprosessinsa suhteen. Kaikki tämä antaa käsityksen älykkyydestä. Älykkyyden käsitteet muodostavat mielen perusajatukset.
Tiedon hankkiminen helposti ja välittömästi ilman paljon aikaa on älykkyyden perusta. Älykkyyden oikeista ja todellisista merkityksistä ja määritelmistä on aina keskusteltu.
Älykkyydellä on useita näkökohtia ja osia. Kirjaimellisessa mielessä älykkyyttä muotoillaan ja hyödynnetään eri tavoilla ja skenaarioissa. Ihmisäly, sosiaalinen äly, tunneäly, tekoäly jne. ovat termejä, jotka käsittelevät erilaisia älykkyyden skenaarioita.
Yksilöiden näkemyserot johtuvat ideologisista mieltymyksistä, jotka vaikuttavat älykkyyden puoliin. Moraalikäsitys ei ole sen osa, sillä äly voi olla samanaikaisesti sekä progressiivista että regressiivistä. Joku älykäs keskittyy tiedon hankkimisen huippuihin ja huonoihin puoliin.
Mitä on viisaus?
Viisaus on tiedon osa-alue, joka on kyky saada tietoa tiedoista ja faktoista ja toimia sen mukaan tosielämän tilanteissa. Puolueeton ajattelu, empatia, etiikka, myötätunto ja kiintymättömyys ovat viisauden tärkeimmät ominaisuudet.
Aivan kuten älyllä, myös viisaudella on valtava joukko merkityksiä ja määritelmiä. Viisauden pääajatuksena on tiedon hankkiminen ja soveltaminen hyväntahtoisella ja empaattisella tavalla. Lisäksi viisaudessa on asia, joka paljastaa tulokset useissa eri tapauksissa.
Aikaisemmin viisautta pidettiin jumalallisena hyveenä. Muinaiset kreikkalaiset liittivät viisauden jumaliinsa ja jumalattareinsa. He uskoivat, että viisaus on syvempää kuin vain tiedon hankkiminen. Jopa roomalaisilla oli sama käsitys viisaudesta. Viisaudella oli tärkeä paikka myös kristinuskossa.
Viisaus saavutetaan pitkän kokemuksen aikana. Se keskittyy pääasiassa tiedon henkisiin ja uskonnollisiin näkökohtiin elämässä. Jokaisen elämä on erilaista tavalla tai toisella. Ihmisillä on elämänsä aikana erilaisia kokemuksia, mikä kertoo heidän viisautensa.
Itseohjautuminen on viisauden perusta. Henkilökohtainen kasvu on yksi tärkeä termi, joka liittyy siihen. Viisaus on aina edistyksellistä ja toimii arvojen ja moraalin mukaisesti. Joku viisas ymmärtää tilanteet hyvin ja hänellä on arvokas asema ihmisten maailmassa.
Tärkeimmät erot älyn ja viisauden välillä
Johtopäätös
Älykkyys ja viisaus ovat kaksi sellaista hyvettä, jotka muokkaavat yksilöä ja tekevät hänestä entistä kykyisemmän kohdata maailman. Uusien ideoiden ja tiedon ulottuvuus ovat näiden molempien ominaispiirteiden tärkein perusta. Vaikka ne molemmat liittyvät tiedon aspektiin, niillä on melko erilaisia käsitteitä ja kuvauksia, jotka vaikuttavat ihmisen elämään tietyllä tavalla.
