Kehitysvuosina meille opetetaan erilaisia aineita, jotka luovat vahvan pohjan tulevaisuudelle. Kurssin opetussuunnitelma on laadittu siten, että opiskelijat pääsevät opiskelemaan perusasiat.
Nämä perustavanlaatuiset näkökohdat siirretään edistyneisiin opiskelumuotoihin myöhemmin elämässään. Yksikään aihe ei voi jättää väliin näitä perustoimintoja.
Meillä on kaksi tärkeää aihetta, joita olemme opettaneet lapsuudesta lähtien; Historia ja yhteiskuntatieteet. Vaikka nämä ovat laajempia, kun ne luokitellaan yksityiskohtaisesti, niiden välillä on myös eroja.
Historia vs yhteiskuntaoppi
Ero historian ja yhteiskuntaopin välillä on, että historia on aihe, joka käsittelee menneitä tapahtumia, kun taas yhteiskuntatieteet on tutkimus yhteiskunnan kollektiivisista piirteistä. Historia on yhteiskuntaopin osa, joka keskittyy pääasiassa historiallisiin tapahtumiin ja menneisyyden kehitykseen, kun taas yhteiskuntaoppiin liittyy enemmän ihmisen toimintaa sekä menneisyydessä että nykyisyydessä.
Sekä historian että yhteiskuntaopin opinnoissa on ensisijaisesti ihmisen toiminta. Ero on näiden aiheiden laajuudessa ja käytössä.
Vertailutaulukko historian ja yhteiskuntaopin välillä (taulukkomuodossa)
| Vertailuparametrit | Kapitalismi | Merkantilismi |
|---|---|---|
| Merkitys | Kapitalismi on taloudellinen käytäntö, jossa yksityiset yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa. | Merkantilismi on taloudellinen käytäntö, joka keskittyy voittojen maksimointiin lisäämällä vientiä ja minimoimalla tuontia. |
| Tavoite | Kapitalismi pyrkii ansaitsemaan voittoa liiketoiminnan tai teollisuuden laajentamiseksi. | Merkantilismin tavoitteena on viedä kauppatavaroita. |
| Tariffit | Kapitalismissa määrätään alhaiset tullit. | Merkantilismin aikana määrätään korkeita tulleja. |
| Maailmanlaajuinen hyväksyntä | Kapitalismi on maailmanlaajuisesti tunnustettu ja tämä taloudellinen toiminta on suurelta osin suositeltua. | Merkantilismilla ei ole maailmanlaajuista tunnustusta, koska tämä taloudellinen toiminta on vähitellen häviämässä sukupuuttoon. |
| Hallituksen väliintulo | Kapitalismi toimii yleensä ilman hallituksen väliintuloa. | Merkantilismi kerää pääasiassa rahaa kansakunnalle, kun taas valtio hallitsee taloutta. |
Mitä on historia?
Historia on tutkimusala, joka käsittelee yksinomaan menneitä tapahtumia. Historia käsittelee kaikkea ihmisen toimintaa, joka on tapahtunut muinaisista ajoista lähtien.
Tämä on yhteiskuntatieteiden alaan kuuluva tutkimusala, joka käsittelee yksinomaan ihmisen evoluutiota. Tämä tutkimuksen haara auttaa meitä ymmärtämään, kuinka planeetta maa muodostui ja mitä tapahtui seuraavaksi.
Ensisijaisesti historia tarjoaa tietoa kronologisessa järjestyksessä. Hyvin jäsennelty opintolinja, joka käsittelee ihmisen kehitystä eri sivilisaatioista.
Se ei rajoitu yhteen tiettyyn paikkaan. Se käsittelee kaikkia paikkoja ja opettaa, kuinka paikka ja ihmiset ovat kehittyneet.
Myös historia on yksi haara, joka puhuu myös muinaisista keksinnöistä ja löydöistä. Monia esineitä ja rakennuksia ja arkkitehtonisia tyylejä käsitellään myös järjestelmällisesti.
Historia selittää merkittävällä tavalla, kuinka kulttuuri ja perinteet kehittyivät menneisyydestä. Kulttuurien välisiä ominaisuuksia käsitellään myös yksinomaan tällä tutkimusalueella.
Historia hämmästyttää myös muinaisilla esineillä ja tapahtumilla, joita ei voi kuvitella nykyaikana. Kansakuntien herruudesta toistensa yli, vieraan vallan isänmaan voi oppia yksityiskohtaisesti. Ihannetapauksessa Historia opettaa meille, kuinka menneisyyden tapahtumat kehittyivät ja miksi tietyt asiat ovat olemassa monumentteina ja perinteinä.
Mitä yhteiskuntaoppi on?
Yhteiskuntatieteet on ihmisyhteiskuntaa kattavasti käsittelevä tutkimuksen ala. Se on yleisempi ja voi oppia ihmisen toiminnasta niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkin.
Yhteiskuntaopinnot voivat myös valaista sitä, miten asiat ovat tulevaisuudessa. Se on yksi opintojen haara, jolla on useita muita haaroja, jotka liittyvät toisiinsa.
Yhteiskuntaopinnot sisältävät mm
- Historia
- Maantiede
- Kansalaiselämä
- Sosiologia
- Psykologia
- Antropologia
- Arkeologia
- Taloustiede
- Valtiotiede
- Yhteiskuntatieteet
Jokaista alaa voidaan tutkia välttelevästi ja se voi olla myös tutkija. Voidaan nähdä, että yhteiskuntaoppi on laajempaa kuin historia.
Yleisesti ottaen Yhteiskuntatiede käsittelee ihmisiä, kulttuuria, perinteitä ja toimintaa eri paikkakunnilla. Se ei ole historiallisesti sidottu, vaan se perustelee menneisyydessä tai nykyisyydessä tapahtuneita tosiasioita, joilla on suuri merkitys ihmisten kehitykselle.
Käsittelee laajasti elämäntapoja eri puolilla maailmaa eri aikajanalla. Se käsittelee yksinomaan elintasoa talouden muodossa.
Kysynnän ja tarjonnan näkökohdat juurtuvat syvälle yhteiskuntaopin jokaiseen osa-alueeseen. Maantieteellisiä paikkoja, niiden näkyvyyttä ja ominaisuuksia käsitellään laajasti, jotta myös muualla maailmassa ymmärretään.
Tietenkin historia on osa yhteiskuntaoppia, jotka käsittelevät menneitä tapahtumia.
Tärkeimmät erot historian ja yhteiskuntaopin välillä
Johtopäätös
Molemmat opintoalat ovat yhtä tärkeitä menestyvän elämän kannalta. On aina hyvä tietää, mitä muinaisina aikoina tapahtui. Muinaiset ihmeet ja ihmisten urheus ovat oppimisen arvoisia. Yhteiskuntatieteet tutkivat ihmisen toimintaa. Se käsittelee suoraan ihmisten elämäntapaa.
Se on elämän järjestys, jota on noudatettava, kun taas historia antaa menneisyydessä tapahtuneen tiedon järjestyksen. Historia on hyvä tietää, kun taas yhteiskuntaopintoja on hyvä seurata. Normaalia kansalaiselämää käytöstavat mukaan lukien opetetaan yhteiskuntaopin kautta. Vaikka muinaiset perinteet ja sen muunnetut versiot voidaan ymmärtää historian kautta.
