Tehokas hallinto on avain alueen menestykseen. Muinaisista ajoista lähtien on ollut olemassa hallintojärjestelmä rauhan ja harmonian luomiseksi. Valta on ollut luonteeltaan subjektiivinen eri hallintojärjestelmissä. Kaksi tärkeintä hallintojärjestelmää ovat federalismi ja feodalismi.
Federalismi vs feodalismi
Suurin ero federalismin ja feodalismin välillä on se, että federalismi on vallanjako keskus- ja osavaltiohallitusten välillä, kun taas feodalismi perustuu täysin feodaaliseen herraan, päälliköön ja kuninkaaseen. Federalismi on poliittista filosofiaa ja järjestelmä, kun taas feodalismi on perinne, jota noudatetaan erityisesti keskiaikaisessa Euroopassa.
Federalismi on hallintojärjestelmä. Vaikka valta on jaettu keskus- ja osavaltiohallinnon kesken, liittovaltiolla tai keskushallinnolla on enemmän valtaa kuin osavaltiolla. Oman oikeuslaitoksen, lainsäädäntöelimen ja toimeenpanovallan riippumattomuus on mahdollista vain federalismin kautta. Suvereniteetti on jaettu tasapuolisesti yksiköiden, osavaltioiden ja provinssien kesken poliittisesti.
Toisaalta feodalismi on hajautettu poliittinen rakenne. On hallitsija tai päällikkö, joka hallitsee ja tekee päätöksiä, ja hänellä on lopullinen valta. Feodaalisessa järjestelmässä on muitakin sosiaaliluokkien alaluokkia ammatin perusteella.
Federalismin ja feodalismin vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Federalismi | Feodalismi |
| Sanan alkuperä | Alkuperäinen sanasta "foedus" | Johtuu sanasta "fief" |
| Sosiaalinen rakenne | Jäsenet tekevät yhteistyötä päällikön kanssa | Hajautettu rakenne sosiaalisen hierarkiajärjestelmän kanssa |
| Periaate | Vallan ja vallan jako | Valta on voimakkaalla feodaalilordilla, päälliköllä tai kuninkaalla |
| Ominaisuudet | Nykyaikaisuus | Vanhentunut |
| Esimerkki | Intia, Pakistan, Brasilia, Yhdysvallat, Meksiko, Belgia, Venäjä, Meksiko, Kanada, Bosnia, Australia, Sveitsi, Nigeria, Argentiina, Belgia | Englanti, Yhdysvallat, Italia, Ranska, Portugali ja Saksa |
Mikä on federalismi?
Federalismi on hallintotyyppi tai -malli, joka sekoitetaan julkishallinnon ja muiden aluehallitusten kanssa yhden poliittisen järjestelmän puitteissa. Julkishallinto viittaa keskus- tai liittovaltiohallitukseen, kun taas aluehallinto viittaa osavaltion, maakunnan, alueellisen ja kantonin yksiköihin tai alayksiköihin. Federalismia kutsutaan myös kahden hallintotason välille muodostuneeksi suhteeksi tai pariteettisillaksi.
Federalismissa valta jaetaan yleensä niiden hallintotasojen kesken, joilla on sama tai samanlainen asema. Euroopan unionia pidetään federalismin perustana monivaltioympäristössä. On ollut useita liikkeitä federalismin perustamiseksi. Alkuperäisiä osavaltioita, joissa federalismi perustettiin, kutsuttiin "federalisteiksi". Federalismilla on kaksi päätavoitetta – yhtenäisyyden turvaaminen ja alueellisen monimuotoisuuden tunnustaminen.
Federalismin periaate perustuu demokraattisiin sääntöihin, jotka antavat vallan antaa hallita ja jaetaan kansallisten ja osavaltioiden hallitusten kesken. Federalismin puolestapuhujia olivat Alexander Hamilton, George Washington ja James Madison. Federalismissa on pääasiassa kolmenlaisia valtuuksia – ilmaistuja, implisiittisiä ja luontaisia.
Kunkin hallituksen toimivalta määritellään perustuslaissa. Esimerkkejä federalismia seuraavista osavaltioista ovat Intia, Pakistan, Brasilia, Yhdysvallat, Meksiko, Belgia, Venäjä, Meksiko, Kanada, Bosnia, Australia, Sveitsi, Nigeria, Argentiina, Belgia ja muut vastaavat osavaltiot.
Mitä on feodalismi?
Feodalismi on eräänlainen nimitys yhteiskuntajärjestelmässä, joka koostuu joukosta sotilaallisia ja laillisia tapoja. Tämä järjestelmä oli olemassa keskiaikaisessa Euroopassa ja sai alkunsa roomalaisesta kartanojärjestelmästä. Tätä järjestelmää kutsutaan myös lääniksi, koska sitä käytettiin työntekijöiden maan hallintaan vastineeksi heiltä saamasta palvelusta tai työstä. Sitä harjoitettiin heti 800-luvulta lähtien.
Feodaalinen feodalismin järjestelmä oli olemassa varhaisesta keskiajalle, 500-luvulta 1100-luvulle. Feodaalinen yhteiskunta voidaan jakaa neljään yhteiskuntaluokkaan – kuningasluokkaan, aatelisten luokkaan, ritarien luokkaan ja talonpoikien luokkaan. Koska kuningas oli koko valtakuntansa maan omistaja, hän antoi maansa aatelisilleen, jotka myöhemmin vuokrasivat sen talonpojille.
Feodalismi suojeli yhteisöjä sodankäynniltä ja väkivallalta, kun keskushallinto romahti Länsi-Euroopassa. Feodalismi tarjosi turvaa ja suojaa hyökkääjiä vastaan. Kauppa palautettiin feodalismin kautta. Feodalismi ei ollut lakeja, vaan pikemminkin perinteitä.
Myöhemmin feodalismi otti "uusfeodalismi" roolin erityisesti Yhdysvalloissa laajentaakseen kuilua rikkaiden ja köyhien välillä. Kaarlea pidetään feodalismin isänä, mutta perjantain pääkeksijä on Adam Smith.
Tärkeimmät erot federalismin ja feodalismin välillä
Johtopäätös
Hallitusmuotoja on erilaisia. Eri tyyppien joukossa federalismi ja feodalismi ovat kaksi päätyyppiä. Federalismia on ollut olemassa 1. vuosisadalta eKr., kun taas feodalismi on ollut olemassa 1500-luvulta eKr. Molemmilla hallintojärjestelmillä on erilaiset periaatteet ja arvot.
Federalismi kannustaa vallan jakoon. Federalismissa on kaksi pääelintä – keskustaso ja osavaltiotaso. Kansalaiset valitsevat huomattavia johtajia. Se on moderni lähestymistapa hallintoon, ja sitä noudatetaan useilla alueilla.
Feodalismin ajatukset ovat ristiriidassa federalismin kanssa. Paikalla on ylin valta tai kontrolli, joka valitsisi tavallisen kansan arvonsa ja ammattinsa perusteella ja saisi myöhemmin arvon mukaiset palvelut. Se on perinteinen lähestymistapa hallintoon ja melko vanhentunut.
