Nykyään suurin osa maailman maista on omaksunut erilaisia poliittisia järjestelmiä maiden toimintaa varten, esimerkiksi sosialistiset maat, kommunistiset maat, ja jotkut jopa noudattavat nykyään kuninkaan ja kuningattareiden hallitsemaa diktatuuria.
Mutta poliittisen vallan yleisin muoto on demokratia ja kommunismi, molemmat termit ovat hyvin erilaisia talouden ja politiikan alalla, mutta molemmat järjestelmät kantavat samaa ideologiaa, joka on valta ihmisille, mikä antaa heille vallan äänestää äänen korottamiseksi ja edustamiseksi.
Demokratia vs kommunismi
Ero demokratian ja kommunismin välillä on se, että kommunistinen hallitus ottaa kaiken teollisuuden, pääoman ja voittojen hallinnan poistaakseen ihmisten välisen epätasa-arvon. Karl Marx loi tämän termin ensimmäisenä, ja se tunnetaan myös nimellä marxilaisuus, kun taas demokratiassa yksilöille annetaan oikeus omistaa yksityistä omaisuutta, tuotantovälineitä ja pääomaa sekä pitää voittonsa.
Kommunismi pyörii ideologian ympärillä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Siksi se luo yhteiskunnan, jossa hallituksella on kaikki omaisuus eriarvoisuuden poistamiseksi. Silti demokratia pyörii ajatuksen ympärillä, että yksityiset pitävät omaisuuttaan, mutta antaisivat kaikille yhtäläiset oikeudet valita edustajansa.
Demokratian ja kommunismin vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Demokratia | Kommunismi |
| Merkitys | Se on poliittinen järjestelmä, jossa suuria maanomistajia ja omaisuutta omistavia työntekijöitä käytetään hyväksi, tyypillinen enemmistön sääntö. | Se on poliittinen järjestelmä, jossa maa perustuu vapaaseen omaisuuteen ja jonka hallitus pitää työväenluokan suojelemiseksi. |
| Syrjintä | Kirjoissa kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, mutta se on tyypillinen enemmistön sääntö. | Kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti, koska omistuksia ei ole. |
| Omistukset | Ihmisillä on edelleen yksityinen omaisuus. | Ei omistuksia, koska omaisuus on valtion hallussa, sen sijaan käytetään termiä käyttöoikeus. |
| Uskonto | Jokaisella on oikeus noudattaa mitä tahansa uskontoa, eikä heitä voida käyttää hyväksi sen perusteella. | Uskonto nähdään jonakin vanhentuneena ja sitä pidetään huumeena, joka jakaa ihmisiä. |
| Sodat | Sotaa pidetään alempiarvoisena, koska se aiheuttaa poliittista ja taloudellista epävakautta. | Sotaa pidetään normaalina tällaisessa poliittisessa hallintojärjestelmässä. |
Mitä on demokratia?
Demokratia on järjestelmä, jossa kaikille maassa asuville ihmisille on annettu yhtäläiset oikeudet, eli sananvapaus, oikeus vapauteen. Suurin demokratian ympärillä pyörivä ideologia on oman johtajansa valitseminen äänestämällä. Nykyään suuret maat, kuten Intia, noudattavat demokratian poliittista järjestelmää.
Sitä voidaan pitää täydellisenä poliittisena hallintojärjestelmänä, mutta toisaalta se tunnetaan myös vähemmistön riistona enemmistön käsissä. Suurin osa yleensä hyödyntää vähemmistöyhteisöjä: suurmaanomistajia, jotka pitävät hallussaan yksityistä omaisuutta, ja vähemmistöyhteisöjä, eli työväenluokan työväenyhteisöä, jota riistetään, kun palkkoja, palkkoja jne.
Uskonto voidaan nähdä demokratiassa sellaisena, jonka kansalla on oikeus valita ja jota ei voida käyttää hyväksi uskonnon perusteella. Silti tällainen käsite ei pyöri nykypäivän modernissa demokratiassa, jossa enemmistö käyttää hyväksi vähemmistöuskonnollisia yhteisöjä.
Ajatus, jonka ympärillä demokratia pyörii, pitää kiinni yksityisomaisuuden tuotannosta ja pääomasta, jossa yksityiset omaisuutta omistavat yhteisöt nauttivat voitoista kaltaisia etuja. Hallitus ei puutu yksityisten asioihin. Mutta hallitus tarjoaa palveluita, kuten rautatiet, ilmainen koulutus, vähimmäistukihinta maanviljelijöille jne.
Demokratia kokonaisuudessaan on ajatus, jossa jokaiselle pitäisi antaa täysi oikeus toimia. Kaikille on annettu yhtäläiset oikeudet, mutta kaikille tarjotaan samat edut ja palvelut, kuten terveyskasvatus. Joskus demokratia voi saada rumia muotoja äänestämisessä, jossa ihmiset yleensä hyväksikäytetään ja pakotetaan äänestämään tiettyä poliittista puoluetta.
Mikä on kommunismi?
Kommunismi oli termi, jonka ensimmäisenä loi Karl Marx; siksi se tunnetaan myös marxismina, joka pyörii ajatuksen ympärillä yksityisomaisuuden, tuotannon ja pääoman heittämisestä pois ja sen antamisesta hallitukselle, mikä tekee siitä vapaat talousmarkkinat, joilla kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja termeillä kuten vähemmistö ja enemmistöä ei ole olemassa tällaisessa poliittisessa järjestelmässä.
Uskontoa pidetään huumeena, joka jakaa tämän yhteiskunnan kahteen eri osaan; siksi uskontoa pidetään alempiarvoisena. Kommunistinen hallitusjärjestelmä ideologisessa muodossa ei koostu lainkaan hallituksesta; se voi kuitenkin harkita diktatuuria. Se pyörii ajatuksen ympärillä maksimoida voitot koko yhteiskunnassa ja jakaa samat määrät ihmisten kesken.
Sota on vanhentunut ja jokaisessa poliittisessa järjestelmässä paitsi kommunismissa sitä pidetään huonompana. Sitä pidettiin normaalina tilanteena, ja ihmisten mielestä se on terve tapa toimia minkä tahansa hallituksen. Se pyörii myös sen kritiikin ympärillä, että se johtaa hitaan teknologian kehitykseen, vaurauden vähenemiseen ja huonoihin ihmisoikeuksiin.
Kaiken kaikkiaan sellaisia termejä kuin vähemmistö ja enemmistö eivät ole olemassa, koska kaikkia pidetään vapaina ja tasa-arvoisina. Täydellisissä kommunistisissa maissa ei ole yksityisiä omistuksia, ei voiton maksimointia eikä uskontoa.
Tärkeimmät erot demokratian ja kommunismin välillä
- Demokratia pyörii yksityisomaisuuden, pääoman ja voiton maksimoimisen ajatuksen ympärillä, kun taas ajatus omaisuuden pitämisestä on heitetty pois kommunistisessa poliittisessa järjestelmässä.
- Demokratiassa jokaiselle on annettu yhtäläinen oikeus noudattaa mitä tahansa uskontoa, eikä heitä voida sen perusteella riistää, kun taas kommunismissa uskontoa pidetään yhteiskuntaa jakavana huumeena; siksi täydellisessä kommunistisessa maassa ei ole uskontoa
- Demokratiassa jokaiselle on annettu yhtäläinen äänioikeus valita oma johtajansa, kun taas täydellisessä yhteisössä maassa vallitsee diktatuuri, jota hallitsee kuningas.
- Kommunistisia maita kritisoidaan yleensä hitaiden teknisten uudistusten ja huonojen ihmisoikeuksien perusteella uskoen, että kommunistinen maa on suuri sotien ongelma, kun taas demokratiassa on paljon kritiikkiä, joka on vähemmistön hyväksikäyttöä enemmistöyhteisön toimesta.
- Sotaa pidetään normaalina kommunistisessa maassa ja sen sanotaan johtavan terveeseen toimintaan, kun taas demokratia näkee sodat vanhentuneina, mikä johtaa maan epävakauteen
Johtopäätös
edellä esitetystä käy selvästi ilmi, että molemmat järjestelmät pyörivät eri ideologioiden ympärillä, joihin kommunistit uskovat omaisuuden hävittämiseen, kun taas demokratia pyörii yksityisomistuksen ajatuksen ympärillä. Mutta molemmat mallit eivät todellakaan ole olemassa täydellisessä maailmassa.
Demokratia noudattaa ajatusta tasavertaisten oikeuksien antamisesta äänestäessä, kun taas kommunistinen maa uskoo diktatuuriin, joka on kuninkaan hallitsema, riippumatta siitä, mitä poliittisia järjestelmiä maassa käytetään, ihmisten tulisi hyväksyä tämä, koska maa on ihmisiä varten ihmisten toimesta ja heidän kanssaan.
Viitteet
books.google.com/books?hl=fi&lr=&id=piQGEAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=democracy&ots=-y3LU0w9HY&sig=HIq-dfy7rGBRnbZpqMKe5wtHEUg
