Kustannuskeskus on organisaation kipupiste, johon yrityksen on keskityttävä. Se ei tuota voittoa, mutta aiheuttaa silti kustannuksia. Ne ovat tuloskeskusten vastakohtia, jotka toisin kuin kustannuspaikat vaikuttavat suoraan organisaation tuloihin. Kun organisaatio tunnistaa, että kustannuspaikka on olemassa, kyseisen keskuksen johto on vastuussa kaikkien kustannusten hallintamenetelmien käyttöönotosta kustannusten pitämiseksi hallinnassa. Kustannuspaikat toimivat kustannusseurantana.
Tämä tarkoittaa, että johdon vastuu rajoittuu kustannusten minimoimiseen ja niiden pitämiseen ylimmän johdon määrittelemän linjan alla.
Kustannusyksikkö on standardoitu kustannusten mittausmenetelmä. Se helpottaa eri kustannusten vertailua. Se koskee tuotetta/palvelua. Esimerkiksi tienrakennusteollisuudessa kustannusyksikkö on km tai m. Kaasuteollisuudessa kustannusyksikkö on kuutiometri.
Kustannuspaikka vs. kustannusyksikkö
Kustannuspaikan ja kustannusyksikön välinen ero on se, että kustannuspaikka on organisaation kustannuksia aiheuttava osasto. Sitä vastoin kustannusyksikkö on tapa, jolla kustannus mitataan tietyn tuotteen tai palvelun osalta.
Kustannuspaikan ja kustannusyksikön vertailutaulukko (taulukkomuodossa)
Vertailuparametri | Kustannuskeskus | Kustannusyksikkö |
---|---|---|
Merkitys | Se on termi, jota käytetään viittaamaan kustannusten aiheuttamaan alajakoon, joka ei aktiivisesti edistä organisaation tulontuotantoa. | Se on termi, jota käytetään tunnistamaan tietty tuote/palvelu, joka on kustannusten syy. |
Laajuus | Sillä on laajempi soveltamisala. | Sillä on kapea soveltamisala. |
Kustannus | Kustannusyksiköt absorboivat kerätyt kustannukset. | Se on kustannusten mittausyksikkö. |
Tarkoitus | Se auttaa kustannusten luokittelussa. | Se toimii vakiona vertailuvälineenä. |
Ensisijaisuus | Se on ensimmäinen kustannusanalyysiprosessissa. | Sitä edeltää kustannuspaikka. |
Määrä | Kustannuspaikkoja voi olla useita. | Kullekin tuotteelle/palvelulle on eri hintayksiköt. |
Mikä on kustannuskeskus?
Kustannuskeskus on termi, jota käytetään viittaamaan yhteen tai useampaan yrityksen yksikköön, joka ei osallistu suoraan organisaation tulontuotantoprosessiin, mutta niille aiheutuu kuluja. Tämä tarkoittaa, että kustannuspaikat vaikuttavat organisaation voittoihin epäsuorasti, mutta niitä pidetään silti kustannuspaikoina. Tämä johtuu siitä, että näitä voittoja on vaikea mitata tai mitata.
Esimerkki tällaisesta yksiköstä on tutkimus- ja kehitysosasto (R&D), joka vastaa organisaatioiden tuotteiden kehittämisestä. Tämä osasto aiheuttaa paljon kustannuksia uusien tuotteiden keksimisestä. Mutta tulon tuotto ei ole mitattavissa T&K-osastolla, koska sen myynnin jälkeen kehittämä tuote antaa myyntiosastolle ansion tulon tuottamisesta.
Voidaan siis sanoa, että kustannuspaikat ovat organisaatioille välttämättömiä.
Joten varmistaakseen, että nämä kustannuspaikat eivät ota haltuunsa yrityksen voittoja, ylin johto laatii suuntaviivat tällaisille osastoille, jotta niiden kustannukset eivät ylittäisi määritettyä määrää. Tällaisten osastojen johto on vastuussa vain tällaisten yksiköiden kustannusten ylläpitämisestä. Heidän ei tarvitse huolehtia voittojen tuottamisesta.
Kustannuspaikkoja on kahdenlaisia – vakiokustannuspaikkoja ja harkinnanvaraisia kustannuspaikkoja.
Vakiokustannuspaikka on sellainen, jossa panos- ja tuotossuhde on helppo määritellä. Harkinnanvaraiset kustannuspaikat ovat tavanomaisten kustannuspaikkojen vastaisia. Niiden panos-tuotossuhdetta on vaikea tunnistaa.
Mikä on kustannusyksikkö?
Kustannusyksikkö on organisaation hallintoosaston yksikkö. Nämä ovat standardeja, jotka auttavat yritysten kustannusten mittausprosesseja ja helpottavat vertailua. Nämä ovat yrityksen erikoistuneita yksiköitä ja vaihtelevat toimialoittain.
Esimerkiksi terästeollisuuden kustannusyksikkö olisi tonni. Vastaavasti autoteollisuuden kustannusyksikkö on luku ja hotellialan kustannusyksikkö on huone. Tätä edeltävät kustannuspaikat.
Kustannuspaikkojen tunnistamisen jälkeen kustannusyksiköt helpottavat tietojen vertailua ja mittaavat eri kustannuspaikkojen kustannuksia.
Yrityksen kustannusyksikkö voi olla yksinkertainen yksikkö tai monimutkainen/yhdistelmäyksikkö. Yksinkertainen yksikkö on sellainen, jossa käytetään vain yhtä mittausstandardia, kuten metri, tonni, kg, kappale jne.
Monimutkainen yksikkö on sellainen, jossa on käytössä useampi kuin yksi mittayksikkö. Jotkut esimerkit samoista ovat kilowattituntia, matkustajakilometriä jne.
Kustannusyksikön ensisijainen tarkoitus on siis auttaa organisaatiota yhtenäistämään kustannukset organisaation kaikkien osastojen osalta ja selvittämään, mikä yksikkö aiheuttaa suurimman osan kustannuksista. Tämä antaa ylimmälle johdolle mahdollisuuden valvoa näitä osastoja.
Tärkeimmät erot kustannuspaikan ja kustannusyksikön välillä
Johtopäätös
Vaikka kustannuspaikka ja kustannusyksikkö ovat kaksi eri termiä, ne ovat toisistaan riippuvaisia ja välttämättömiä organisaatiolle kustannusten hallitsemiseksi. Kun kustannuspaikka viittaa alaosastoon, sijaintiin, osastoon jne. kustannusyksikkö viittaa välineeseen, jossa kustannuksia mitataan.
Esimerkkejä kustannuspaikoista ovat markkinointiosasto, tutkimus- ja kehitysosasto jne. Joitakin esimerkkejä kustannusyksiköistä ovat metri, kilometri, gallona jne.
Kustannusanalyysiprosessissa kustannuspaikkojen tunnistaminen on ensimmäinen askel ja toinen vaihe on näiden osastojen kustannusten mittaaminen ylimmän johdon päättämien kustannusyksiköiden avulla. Kustannuspaikat tuottavat voittoa toiminnallaan, mutta eivät osallistu suoraan. Kustannusyksikkö auttaa mittaamaan näiden osastojen kustannuksia määrällisesti.