Tekstitykset voivat ensisilmäyksellä vaikuttaa lähes samanlaisilta, mutta muutokset eivät ole niin pieniä kuin miltä ne näyttävät. Näiden kahden välillä valitsemisella voi olla suuri vaikutus siihen, miten ihmiset näkevät videoprojektisi – ja se voi paljastaa brändistäsi paljon enemmän kuin uskotkaan.
Tekstitykset vs tekstitykset
Tekstitysten ero on siinä, että tekstitykset tarjoavat kirjallisen vaihtoehdon videoleikkeiden hahmojen, kertojien ja muiden ääniosallistujien puhutulle kielelle. Toisaalta tekstitykset eivät voi vain täydentää dialogia, vaan myös muita siihen liittyviä ääniraidan osia, kuten taustaääniä, puhelimen soittoääniä ja muita selitettävää äänisignaalia.
Tilanteissa, joissa visuaaliseen mediaan ei liity ääntä, käytetään tekstityksiä. Kuvatekstejä käytetään myös still-mediassa, kuten valokuvissa, sarjakuvissa, graafisissa romaaneissa ja muun tyyppisessä still-graafisessa materiaalissa. Ilman ääntä, tekstityksiä käytetään esittelemään katsojalle katselukokemus.
Tekstityksiä käytetään vieraalla kielellä esitettävän median kääntämiseen katsojan tuntemalle kielelle. Tekstitykset ovat äänitiedostojen ajastettuja transkriptioita, jotka auttavat katsojia ymmärtämään näytöllä näkyvää sisältöä välittämällä äänen taustalla olevan merkityksen.
Kuvatekstien ja tekstitysten vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Tekstitys | Tekstitykset |
| Määritelmä | Kun ääntä ei kuulu, kuvatekstit ovat visuaalisen tiedon mukana tulevia tekstejä. | Tekstitykset ovat äänitiedostojen transkriptioita, jotka esitetään visuaalisen ja äänimateriaalin kanssa. |
| Tavoite | Käytetään auttamaan katsojia visuaalisen materiaalin ymmärtämisessä | Tätä työkalua käytetään äänitiedoston tekstikäännökseen. |
| Skenaario | Kun ääni on läsnä, tätä ilmaisua käytetään. | Kun katsojan äidinkieli ei ole englanti. |
| Tyypit | Tekstitykset ja avoimet kuvatekstit ovat kaksi tekstitysmuotoa. | Eri kielillä on erilaiset tekstitykset. |
| Käyttö | Valokuvat, mykkäelokuvat, graafiset romaanit ja muut graafiset mediat ovat kaikki esimerkkejä tästä. | Käytetään vain elokuvissa, TV-ohjelmissa ja muissa visuaalisissa medioissa. |
Mitä ovat tekstitykset?
Tekstitykset ovat kirjoitettu versio television, elokuvan tai tietokoneesityksen puheosuudesta. Tekstitys luotiin kuurojen tai huonokuuloisten ihmisten auttamiseksi, mutta sitä voidaan käyttää monissa tilanteissa. Jos esimerkiksi et kuule ääntä, voit lukea tekstityksen kiireisessä ympäristössä (kuten lentokentällä) tai hiljaisessa ympäristössä (kuten sairaalassa).
Pystysammutusjakson rivillä 21 tekstitystiedot on upotettu videovirran (VBI) sisään. Teksti näkyy vain dekooderilla, joka voidaan liittää televisioon tai ostaa erikseen digiboksina. Viimeaikaisissa televisioissa voit ottaa tekstitykset käyttöön tai poistaa ne käytöstä näyttövalikon kautta. Avoimet tekstitykset sen sijaan ovat olennainen osa lähetystä, jota katsoja ei voi sammuttaa.
Useimmissa ohjelmissa on tekstitys ennen niiden lähettämistä, mutta jotkin ohjelmat, kuten suorat uutiset, vaativat reaaliaikaisen tekstityksen. Pikakirjoittaja kuuntelee lähetystä ja syöttää lyhennetyn version ohjelmistoon, joka muuttaa pikakirjoituksen tekstityksiksi ja lisää tiedot televisiosignaaliin reaaliaikaista tekstitystä varten. Uudet määräykset antavat käyttäjille mahdollisuuden muokata tekstitysten kokoa, väriä ja fonttia sekä valita eri virroista, kuten tietyn kielen.
Mitä ovat tekstitykset?
Tekstitykset ovat äänitiedostojen transkriptioita, jotka näytetään visuaalisen ja äänisisällön rinnalla. Tekstitykset ovat käännettyjä transkriptioita, jotka käännetään alkuperäisestä äänen kielestä kielelle, jonka katsojat tuntevat useimmissa tilanteissa. Tekstitykset otettiin käyttöön ensimmäisen kerran 1930-luvulla, jotta englanninkielinen yleisö voisi ymmärtää toisella kielellä kuvatut kansainväliset elokuvat.
Tämän ansiosta elokuvatuottajat pystyivät ottamaan vastaan enemmän katsojia muista maista sekä esittelemään elokuvia eri maissa. Tämän seurauksena tekstityksistä tuli keskeinen väline ulkomaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien esittämisessä ja jakamisessa maailman englanninkieliselle väestölle. Ulkomailla tuotettujen elokuvien ja TV-ohjelmien osuus on nykyään yli puolet elokuvateattereissa ja televisiossa näkevistä elokuvista ja tv-sarjoista. Siksi tekstitykset on tarjottava ymmärtääksesi ja saadaksesi paremman katselukokemuksen tällaisia materiaaleja katsottaessa.
Tekstityksiä käytetään yleisimmin kääntämään ääntä yleisön ymmärtämälle kielelle, mutta visuaalisen tekstin lisääminen visuaalisen median kautta voi parantaa merkittävästi kuurojen ja kuulovammaisten katselukokemusta. Tekstitykset on litteroitu eri kielillä. Tekstitykset luodaan englannin lisäksi muille tärkeille kielille, kuten saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi.
Tärkeimmät erot tekstitysten ja tekstitysten välillä
Johtopäätös
Ihmisten tapa katsoa TV-ohjelmia ja elokuvia on kehittynyt dramaattisesti vuosien varrella. Sekä kuvatekstit että tekstitykset ovat upeita työkaluja, joita elokuvantekijät voivat käyttää katsojien visuaaliseen apuun. Kun elokuvassa tai televisio-ohjelmassa ei ole ääntä, käytetään yleensä tekstityksiä. Kuvatekstejä käytetään auttamaan yleisöä ymmärtämään kohtauksen paremmin.
Tekstitykset sen sijaan ovat äänitiedostojen transkriptioita. Heitä käytetään, kun yleisö ei tunne elokuvaa tai televisio-ohjelmaa. Tämän seurauksena katsojan äidinkielelle käännetty transkriptio parantaa katselukokemusta ilman, että elokuvantekijöiden on muutettava elokuvan tai televisio-ohjelman koko äänitiedostoa.
