Jotta mikä tahansa organisaatio tai yhteisö voisi toimia tehokkaasti, tarvitaan perussääntöjä ja määräyksiä. Näitä sääntöjä ja määräyksiä on useissa muodoissa. Säännöt ja perustuslaki viittaavat kahteen sellaiseen asiakirjaan, jotka määräävät käyttäytymisperiaatteet. Vaikka nämä kaksi saattavat vaikuttaa samanlaisilta, ne eroavat toisistaan huomattavasti luonteeltaan ja toiminnaltaan.
Säännöt vs perustuslaki
Ero sääntöjen ja perustuslain välillä on, että säännöt ovat erityisiä. Säännöissä voidaan esimerkiksi määritellä, miten yrityksen jäsenten tulee toimia. Sen sijaan perustuslaki on yleisempi. Esimerkiksi maan perustuslaki palvelee sen kansalaisten tavoitteiden ja toiveiden tyydyttämistä.
Säännöt viittaavat sääntöihin, jotka toimivat organisaation tai yhteisön perustana. Niillä on yleensä rajoitettu käyttöalue. Lisäksi säännöt ovat kirjallisia sääntöjä, jotka ovat yleensä erityisiä. On erittäin tärkeää, että sääntöjen sanamuoto on täsmällinen. Sillä vältetään sääntöjen joustava tai vaihteleva tulkinta.
Perustuslaki viittaa perusperiaatteisiin tai sääntöihin, joita organisaation tai yhteisön tulee noudattaa. Perustuslaki on yleinen ja voi olla kirjallinen tai kirjoittamaton asiakirja. Intialla on maailman pisin perustuslaki. Sitä vastoin Meksikolla on maailman lyhin perustuslaki.
Sääntöjen ja perustuslain vertailutaulukko
Vertailuparametrit | säännöt | perustuslaki |
Määritelmä | Säännöllä tarkoitetaan mitä tahansa lakia tai sääntöä, jonka organisaatio on määrittänyt säädelläkseen itseään. | Perustuslaki viittaa oikeudelliseen asiakirjaan, joka koostuu säännöistä ja määräyksistä, jotka määrittelevät käyttäytymisnormit ja moraaliset käytännesäännöt. |
Valtuutustaso | Sääntöjen tulee toimia korkeamman vallan alaisina. | Perustuslaki on korkein auktoriteetti. |
Luonto | Säännöt ovat luonteeltaan erityisiä. | Perustuslaki on luonteeltaan yleinen. |
Hallitus | Säännöt laatii kunnallinen hallitus. | Liittovaltion hallitus laatii perustuslain. |
Kirjoitettu / kirjoittamaton | Säännöt ovat kirjallisia asiakirjoja. | Perustuslaki voi olla kirjoitettu tai kirjoittamaton. |
Mikä on säännöt?
Määritelmän mukaan ohjesäännöt viittaavat mihin tahansa lakiin tai sääntöön, jonka organisaatio on määritellyt säätelemään itseään. Useimmiten säännöt määrää korkeampi viranomainen. Hallituksen tai lainsäätäjän kaltaiset instituutiot määrittelevät säädösten valvonnan laajuuden. Esimerkkejä organisaatioista, jotka voivat perustaa sääntöjä, ovat paikkakunta, liikeyritys tai kunta.
Kun yritys tai organisaatio syntyy, ensimmäinen askel on laatia säännöt. Tässä olevat säännöt ovat yleensä kirjallisia sääntöjä. Säännön tehtävänä on varmistaa organisaation tai yrityksen tehtävien sujuva päivittäinen toiminta. Lisäksi eri organisaatioilla tai yrityksillä voi olla erilaisia sääntöjä.
Säännöissä käsitellään asioita, kuten organisaation perustamisen syy, jäsenkokoonpano, hallituksen tehtävät, heidän valintamenettelynsä, toimikausi ja niin edelleen. On erittäin tärkeää, että sääntöjen sanamuoto on täsmällinen. Sillä vältetään sääntöjen joustava tai vaihteleva tulkinta. Lisäksi se estää sääntöjen väärinkäytöstä johtuvat häiriöt yrityksessä.
Sääntöä laadittaessa on tärkeää huomioida, että säännöt eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Sääntöasiakirjan viimeisessä osiossa on mahdollisuus tehdä muutoksia. Siinä määritellään myös muutosmenettely, muutoksen aloitteentekijä ja hyväksymiseen vaadittavat vähimmäisäänten määrät. Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöt takaavat vaatimustenmukaisuuden ja kurinalaisuuden organisaatiossa.
Mikä on perustuslaki?
Määritelmän mukaan perustuslaki viittaa oikeudelliseen asiakirjaan, joka koostuu säännöistä ja määräyksistä, jotka määrittelevät käyttäytymisnormit ja moraaliset käytännesäännöt. Perustuslailla on yhteiskunnassa useita tehtäviä ja tehtäviä. Se koostuu yleensä perusperiaatteista ja valtion politiikan direktiiviperiaatteesta.
Perustuslaki takaa koordinoinnin ja varmuuden. Siinä vahvistetaan säännöt yhteisön jäsenten välisen koordinoinnin perustasolle. Lisäksi perustuslaissa määritellään, kenellä on päätösvalta ja miten organisaatio muodostetaan. Se myös asettaa rajoituksia yksilöiden tai ryhmien auktoriteetille organisaatiossa vallan väärinkäytön välttämiseksi.
Perustuslaki voidaan laatia yritykselle, suurelle organisaatiolle tai koko maalle. Se voi olla kirjallinen tai kirjoittamaton asiakirja, ja se on yleensä osa liittovaltion hallituksia. Lisäksi maan perustuslaki määrää lait ja käyttäytymissäännöt.
Perustuslakiin voidaan tehdä muutoksia joihinkin lakeihin ja sääntöihin. Perustuslaki sisältää kuitenkin myös lakeja, jotka ovat jäykkiä ja pysyviä. Maan kaltaiselle suurelle yhteisölle perustuslaki toimii perustavana osana. Yhteenvetona voidaan todeta, että perustuslaki toimii sääntökirjana harmonisen rinnakkaiselon varmistamiseksi yhteisön sisällä.
Tärkeimmät erot sääntöjen ja perustuslain välillä
Johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöt ja perustuslait vaihtelevat toiminta-alueiltaan, rooliltaan, luonteeltaan ja intensiteetiltään. Säännöt ovat tarkkoja. Toisaalta perustuslaki on suhteellisen yleinen. Säännöt ovat kirjallisessa muodossa. Sen sijaan perustuslaki on saatavilla sekä kirjallisessa että ei-kirjoitetussa muodossa. Se on yleensä osa liittovaltion hallituksia.
Sekä sääntöihin että perustuslakeihin voidaan tehdä muutoksia. Perustuslaissa on kuitenkin joitain lakeja, jotka ovat jäykkiä ja joita ei voida muuttaa. Lisäksi sekä sääntöjen että perustuslain taustalla on harmonian varmistaminen ja konfliktien välttäminen. Yhteenvetona voidaan todeta, että säännöissä ja perustuslaeissa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä.