Joukkovelkakirjalainan tuottoa ja kuponkikorkoa käytetään molempia joukkovelkakirjalainana, mutta ne ovat erilaisia. Rahoituksesta puhuttaessa joukkovelkakirjalaina on työkalu, joka näyttää joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan velan haltijalleen. Sekä joukkovelkakirjalainan tuotto- että kuponkikorkoa käytetään joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskemisessa.
Joukkovelkakirjalainojen tuotto vs. kuponkikorko
Joukkovelkakirjalainan tuoton ja kuponkikoron välinen ero on se, että joukkovelkakirjalainan tuotto on tuottoprosentti, kun taas kuponkikorko tarkoittaa vuosittain maksettavaa korkoa. Yksinkertaisesti sanottuna joukkovelkakirjalainan kuponkikorko osoittaa joukkovelkakirjalle ansaitun todellisen koron.
Joukkovelkakirjalainan tuotto tai yleisesti tunnettu tuotto tarkoittaa joukkovelkakirjalainan tuottotuottoa. Lyhyesti sanottuna joukkovelkakirjalainan tuotto lasketaan jakamalla kuponkimäärä (korko) hinnalla. Tämä osoittaa, että joukkovelkakirjalainan tuotto on verrannollinen hintaan. Jos hinta muuttuu, myös joukkovelkakirjalainan tuotto muuttuu.
Kuponkikorko/korko on liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjalle laskema vuotuinen korko. Kaikilla joukkovelkakirjoilla ei tarvitse olla kuponkikorkoa. Osa joukkovelkakirjoista toimii nollakuponkilainajärjestelmässä. Nollakuponkilainan tapauksessa sen arvo on aina nimellisarvoa pienempi.
Joukkovelkakirjalainan tuoton ja kuponkikoron vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Joukkovelkakirjalainan tuotto | Kuponkitaksa |
| Määritelmä | Joukkovelkakirjalainan tuotto tai yleisesti tunnettu tuotto tarkoittaa joukkovelkakirjalainan tuottotuottoa. | Kuponkikorko voidaan ymmärtää yksinkertaisesti koroksi, jonka joukkovelkakirjalainan haltija saa vuosittain joukkovelkakirjalainan erääntymispäivään asti. |
| Kaava | Bonustuotto lasketaan kaavalla: (Kupongin määrä/hinta) | Kuponkikorko lasketaan: (Kuponkikorkojen kokonaissumma/Joukkovelkakirjalainan nimellisarvo). |
| Elinvoimaisuus | Joukkovelkakirjalainalla on oltava tuotto tai joukkovelkakirjalaina. | Kuponkikorko on tärkeä lasku, ei tarve, koska monet joukkovelkakirjat toimivat nollakuponkikorolla. |
| Historia | Sitä kutsutaan tuotto/obligaatiotuotto alusta alkaen. | Kupongit (kuponkikoron summa) tunnettiin aiemmin haltijatodistuksina. |
| Keskinäinen suhde | Jos joukkovelkakirja ostetaan alennuksella, tuotto eräpäivään asti on suurempi kuin kuponkikorko. | Preemion tapauksessa tuotto eräpäivään asti on alempi kuin kuponkikorko. |
Mikä on joukkovelkakirjalainan tuotto?
Joukkovelkakirjalainan tuotto, joka tunnetaan myös nimellä Yield, määrittelee joukkovelkakirjalainan tuottoprosentin. Kun kaivaa tätä termiä enemmän, joukkovelkakirjalainojen tuotto vastaa rahan aikakorkoa ja korkotuottoa. Joukkovelkakirjalainan tuoton ymmärtämiseksi yksinkertaisesti voidaan jakaa kuponkimäärä nimellisarvolla erääntyessä.
Joukkovelkakirjalainan tuotto on epäsuorasti verrannollinen hintaan. Kun hinta nousee, tuotto laskee tai päinvastoin. Kun joukkovelkakirja lasketaan liikkeeseen, joukkovelkakirjalainan haltija uskoo jonkin verran rahaa liikkeeseenlaskijalle. Joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskija maksaa sitten joukkovelkakirjalainan koron siihen asti, kun se on toiminnassa. Erääntyessä joukkovelkakirjalainan nimellisarvo alkaa toimia.
Esimerkiksi joukkovelkakirjalainan haltija ostaa joukkovelkakirjalainan 1000 dollarilla 10 prosentin kupongilla. Jos joukkovelkakirjalainan haltija omistaa joukkovelkakirjalainan 10 vuotta, hänelle maksetaan liikkeeseenlaskijalta 100 dollaria vuosittain 10 peräkkäisen vuoden ajan. Keston lopussa liikkeeseenlaskija maksaa tässä tapauksessa 1000 dollaria. Joukkovelkakirjalainan tuotto on 10 % aikataulun mukaisena päivänä ja se voidaan laskea kaavalla: (Kupongin määrä/hinta).
Mikä on kuponkikorko?
Kuponkikorko voidaan ymmärtää yksinkertaisesti koroksi, jonka joukkovelkakirjalainan haltija saa vuosittain joukkovelkakirjalainan erääntymispäivään asti. Kuponkikorkojen yhteenlaskettu summa tunnetaan kuponki, joka lasketaan kaavalla: (Kuponkikorkojen kokonaissumma / Joukkovelkakirjan nimellisarvo).
Termi kuponki on saanut alkunsa alkupäivinä liikkeeseen lasketuista haltijatodistuksista. Haltijatodistukset toimivat tuolloin todisteena omistusoikeudesta. Asiakirjaan annettiin useita kuponkeja, joista jokainen merkitsi ajoitettua koronmaksua. Eräpäivänä kuponki esitetään maksuna omistajalta. Talon, toinen asiakirja, joka sisältyi varmenteeseen, on esillä lisäkuponkien kaupassa.
Kupongeista puhuttaessa kaikilla joukkovelkakirjoilla ei tarvitse olla kuponkikorkoa. Jotkut joukkovelkakirjat toimivat. Jotkut joukkovelkakirjat toimivat nollakuponkikoron käsitteen mukaisesti. Nollakuponkilainassa ei ole kuponkeja, joten se koostuu 0 %:n kuponkikorosta. Joukkovelkakirjalainan haltijalle maksetaan vain yksi nimellisarvoinen maksu ennen joukkovelkakirjalainan erääntymispäivää.
Tärkeimmät erot joukkovelkakirjalainan tuoton ja kuponkikoron välillä
Johtopäätös
Rahoitus saattaa tuntua monimutkaiselta alalta, mutta sillä on todella paljon tarjottavaa. Joukkovelkakirjalainan osalta joukkovelkakirjalainan tuotolla ja kuponkikorolla on tärkeä rooli. Termi joukkovelkakirjalainan tuotto edustaa joukkovelkakirjalainan tuottoprosenttia, kun taas kuponkikorko on korko, jonka joukkovelkakirjalainan haltija saa vuosittain. Nollakuponkilaina ei sisällä kuponkeja ja sen kuponkikorko on 0 %.
Joukkovelkakirjalainan tuotto voidaan laskea helposti kaavalla: (Kupongin määrä/hinta), kun taas kuponkikorko lasketaan kaavalla: (Kuponkikorkojen kokonaissumma / Joukkovelkakirjan nimellisarvo). Joukkovelkakirjalainan tuoton laskemiseksi kuponkimäärä voidaan jakaa nimellisarvolla erääntyessä. Myös kuponkikorkojen summa yhdistettynä tunnetaan kupongina.
