Jumalan olemassaolo on edelleen kysymys monille. Luomisrooli on hämmentävä osa maan historiaa. Kului miljoonia vuosia, mutta silti meillä ei ole tieteen vastausta Jumalan läsnäoloon. Filosofit, tiedemiehet ja ajattelijat esittävät monia teorioita jumalien läsnäolon mukaan, mutta mitään ei hyväksytä maailmanlaajuisesti. Ateismi ja maallinen humanismi ovat kaksi eri käsitettä.
Ateismi vs maallinen humanismi
Ero ateismin ja maallisen humanismin välillä on heidän uskonsa Jumalaan. Sana ateismi tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät usko Jumalan läsnäoloon. Maallinen humanismi tarkoittaa ihmisiä, jotka uskovat tutkimuksen vapauteen. Toisin kuin ateismi, maallisella humanismilla on laajempi valikoima ajatuksia, kuten arvoja, merkitystä ja identiteettiä. Ateisti torjuu Jumalan läsnäolon, kun taas maallinen humanismi ei pohjimmiltaan usko Jumalaan.
Ateismi on epäuskoa Jumalan olemassaoloon. Se on ristiriidassa teismin käsitteen kanssa. Jumalien asumisen kieltämistä kutsutaan ateismiksi Yksinkertaisesti sanottuna se kuvaa, että maailmassa ei ole jumalia. Ateismi sai juurensa 500-luvulla eaa. Se on antiikin Kreikan aikaa. Sana ateismi on johdettu kreikan sanasta Atheo(s), joka tarkoittaa ilman jumalia.
Maallinen humanismi liittyy uskoon. Filosofiassa maallinen humanismi on naturalistista. Se ei ole uskonnollista, mutta se on runsaasti tieteestä. Sana maallinen tarkoittaa jotain, joka tarkoittaa maailmaa ilman uskontoa. Sana humanismi tarkoittaa tapahtumaa tai järjestelmää, joka tapahtuu ihmisten huolenaiheiden tai ihanteen kanssa. Sille on ominaista ihmisten kiinnostus uskonnon sijaan.
Ateismin ja maallisen humanismin vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Ateismi | Maallinen humanismi |
| Merkitys | Ateismi tarkoittaa Jumalan poissaoloa. | Maallinen humanismi kuvaa uskoa tutkimuksen vapauteen. |
| ajatuksia | Ateismilla on ainoa ajatus Jumalan poissaolosta. | Maallisessa humanismissa on monia näkökohtia, kuten arvokysymykset, merkitykset. |
| Olemassaolo | Ateismi on peräisin 500-luvulta | Maallinen humanismi on peräisin vuodelta 1930. |
| Usko | Ateismi voi uskoa, että ihminen on uskonto | Maallisella humanismilla on laajempi kirjo uskomuksia. |
| lausunnot | Ateismi on epäuskon lausunto. | Maallinen humanismi on toteamus, joka liittyy läheisesti uskoon. |
Mitä on ateismi?
Ateismi sai alkunsa antiikin kreikasta 500-luvulla. Alkuaikoina ateismia käytettiin monin tavoin mainitsemaan ajatus jumalien hylkäämisestä. Kansat olivat siihen aikaan suuria yhteiskuntia, jotka uskoivat Jumalan läsnäoloon. Termi ateismi tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät jaa uskonnollisia vakaumuksiaan, kuten ortodoksiset uskonnolliset. Termi kehitettiin ensimmäisen kerran 1500-luvulla. 1500-luvulla termi ateismi levisi nopeasti epäilevien ajatusten myötä.
Itseään ateistiksi kutsunut henkilö elää 1700-luvulla. Näitä aikakausia kutsutaan valaistumisen aikakaudeksi. Ennennäkemätön ateismi on ensimmäinen Ranskan vallankumouksen hyväksymä poliittinen liike, joka puoltaa ihmisten ylivaltaa. Lähestymällä filosofisesta sosiaaliseen saamme argumentit ateismille. Jotkut ateistit sanoivat, että pahan ongelma ja epäjohdonmukaiset ilmoitukset ovat syy uskoa Jumalaan.
Ateismi on ennakkoluuloinen asema teismiin verrattuna ja saa ihmiset olemaan uskomatta mihinkään. Teisti lähestyy ateismin itsekkyyttä, jonka he tarvitsevat perustellakseen pikemminkin kuin ateisti todistaakseen jumalien puuttumisen. Se tekee niistä todistamisen taakan. Kaikilla ateisteilla ei ole samoja koodeja.
Mitä on maallinen humanismi?
Maallinen humanismi eroaa ateismista. Se on sekoitus yleisempiä ajatuksia. Se sisältää yksilöiden arvot, merkitykset ja identiteetit. Toisin kuin ateismi, maallinen humanismi käsittelee kaikkia asioita, joita ihminen kohtaa elämässään. Se ei ole yksittäinen käsite, vaan joukko ajatuksia. Voidaan sanoa, että maallinen humanismi ei ole uskonnollista. Maallinen humanismi voi koskettaa jokaista elämän lausetta.
Paul Kurtz on maallisen humanismin perustaja. Hän kirjoitti kirjan nimeltä eupraxsophy, jossa hän kuvaa ihmisen johtamia elämän puolia. Maallinen humanismi kuvaa yksilöllistä valistuksen uskoa. Se kunnioittaa ja ylistää yksilöllisiä ajatuksia ja ideoita. Se neuvoi meitä asettamaan oman elämämme ilman uskonnollista vakaumusta. Maallinen humanismi kyselee luontonäkökohtia ja tieteellistä tietoa ilman sokeaa uskoa.
Maallisella humanismilla on universaali ilme. Maalliset humanistit voivat mainita itsensä tahattomina ihmisinä, joilla on moraalinen tahdonvapaus. Sillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotka houkuttelevat ihmisiä ympäri maailmaa. Maallisella humanismilla on etiikkansa, joka on elintärkeä seuraajille. Maallisella humanismilla on periaate, että ihmiset voivat tarkastella tuloksia ja päättää asioista hyväksymättä niitä sellaisenaan. Tämän periaatteen mukaan todelliset miehet ja naiset kehittyvät.
Tärkeimmät erot ateismin ja maallisen humanismin välillä
Johtopäätös
Sekä ateismilla että maallisella humanismilla on erilaisia ominaisuuksia ja merkityksiä. Heillä on samanlaiset ajatukset epäuskosta Jumalaan, mutta se on myös erilaista maallisessa humanismissa. Ateisti ei usko jumalien läsnäoloon. Maallisen humanismin ei tarvitse olla ateisti, vaan se on sitoutunut analysoimaan vapautta ihmisten edun perusteella. Ateismi ja maallinen humanismi voivat olla erilaisia näkökulmaltaan ja myös teloituksilta. Ateisti ei ole maallinen humanisti, mutta maallinen humanisti voi olla ateisti.
