Moottorineuronien sairaudet vaikuttavat haitallisesti ihmisen aivoihin ja hermoihin. Ne iskevät sekä ylä- että alahermosoluihin ja voivat kestää useita vuosia. ALS ja PLS ovat kahdenlaisia motorisia hermosoluja, joilla on monia yhteisiä ominaisuuksia. Niiden välillä on kuitenkin myös joitain eroja.
ALS vs PLS
Ero ALS:n ja PLS:n välillä on, että molemmat edistyvät diagnosoidussa henkilössä eri nopeuksilla. ALS-potilaan odotetaan elävän jopa kolmesta viiteen vuotta, kun taas PLS-potilaalla on yleensä normaali elinikä. Vaikka ALS on kuolemaan johtava sairaus, useimmissa tapauksissa PLS ei ole.
ALS on lyhenne sanoista amyotrofinen lateraaliskleroosi. Se on sairaus, joka vaikuttaa ihmisen hermostoon. Potilas kärsii lihasheikkoudesta sekä heikentyneestä fyysisestä toimivuudesta, kun hänellä on diagnosoitu ALS. Tautia pidetään kuitenkin harvinaisena, sillä sitä sairastaa alle 1000 ihmistä vuosittain.
PLS on lyhenne sanoista primaarinen lateraaliskleroosi. Sairaus vaikuttaa diagnosoituun henkilöön paljon hitaammin kuin ALS. Se aiheuttaa toimintahäiriön aivojen hermosoluissa, jotka hallitsevat kaikkia kehon liikkeitä. Potilaat kärsivät vapaaehtoisten lihasten heikkoudesta, mutta elävät normaalisti.
ALS:n ja PLS:n vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | ALS | PLS |
| Edistyminen | ALS etenee potilailla nopeasti. | PLS etenee potilailla hitaasti. |
| Elinikä | Diagnoosin saaneen henkilön odotetaan elävän 3-5 vuotta. | Diagnoosin saanut elää yleensä normaalia elämää. |
| Motorinen neuroni | ALS vaikuttaa sekä ylempään motoriseen neuroniin että alempaan motoriseen neuroniin. | Yleensä PL:t vaikuttavat potilaan alempaan motoriseen neuroniin. |
| Lihasten hukkaaminen | ALS johtaa lihasten hukkaamiseen. | PLS ei johda lihasten häviämiseen. |
| Bulbar-oireet | Bulbar-oireet ovat yleisempiä ALS-potilailla. | Bulbar-oireet eivät ole yhtä yleisiä potilailla, jotka kärsivät PLS:stä. |
| Muut oireet | ALS voi aiheuttaa hengitysvajausta ja keuhkokuumetta. | PLS ei aiheuta muita oireita, kuten hengitysvajaa ja keuhkokuume. |
| Autoimmuunisairaudet | Autoimmuunisairaudet ovat yleisiä ALS-potilailla. | Autoimmuunisairaudet eivät ole yhtä yleisiä potilailla, jotka kärsivät PLS:stä. |
Mikä on ALS?
ALS tai amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä sairaus, joka vaikuttaa hermostoon. Se iskee aivoissa ja selkäytimessä oleviin hermosoluihin. Tämä johtaa lihashallinnan menettämiseen. Tämä tarkoittaa, että potilas ei pysty hallitsemaan raajojen liikkeitä. ALS:sta kärsivien ihmisten odotetaan yleensä elävän jopa kolme tai viisi vuotta.
Tautia kutsutaan joskus myös Lou Gehrigin taudiksi. Tämä nimi tulee kuuluisalta baseball-pelaajalta, jolla oli diagnosoitu sairaus. Siitä huolimatta ALS:n esiintymisen syitä ei vielä tunneta, vaikka joidenkin tapausten tiedetään olevan perinnöllisiä. Lisäksi ALS:lle ei ole vielä tehokasta parannuskeinoa. On kuitenkin olemassa monia hoitoja ja lääkkeitä, jotka hidastavat taudin etenemistä.
Kun henkilö sairastuu ALS:ään, alkuvaiheet alkavat lihasten nykimisellä ja raajojen heikkoudella. Jotkut ihmiset jopa kärsivät epäselvästä puheesta. Muita tämän jälkeen ilmeneviä oireita ovat vaikeudet kävellä tai tehdä muita toimintoja, jalkojen heikkous, kompastuminen ja kaatuminen, kömpelyys, käsien heikkous, nielemisvaikeudet, lihaskrampit, mielialan vaihtelut ja jopa käyttäytymisen muutokset. Yleensä tauti iskee ensin raajoihin ja leviää sitten muihin kehon osiin.
Mikä on PLS?
PLS eli primaarinen lateraaliskleroosi on toinen hermostosairaus, jolla on samanlaiset ominaisuudet kuin ALS. Toisin kuin ALS, PLS vaikuttaa kuitenkin vain ihmisen ylempiin motorisiin neuroniin. Tämä johtaa aivojen hermosolujen kuolemaan, mikä johtaa siihen, että potilas ei pysty hallitsemaan liikettä. Sairaus aiheuttaa heikkoutta vapaaehtoisissa lihaksissa, kuten jaloissa, käsivarsissa ja kielessä.
PLS on harvinainen sairaus, joka voi hyökätä henkilöön iästä riippumatta. Se vaikuttaa kuitenkin enimmäkseen 40–60-vuotiaisiin ihmisiin. Lisäksi tauti vaikuttaa todennäköisemmin miehiin kuin naisiin. Se vaikuttaa ihmisen raajoihin alkuvaiheessa ja leviää sitten hitaasti muihin kehon osiin. Potilas voi elää normaalia elinikää tämän hitaan etenemisen ansiosta.
PLS:n syitä ei tunneta, eikä myöskään parannuskeinoa. Lääketieteen asiantuntijat yrittävät kuitenkin aina hallita PLS:n oireita erilaisilla hoidoilla ja lääkkeillä. PLS:n alkuoireita ovat jäykkyys, jalkalihasten heikkous, vaikeudet säilyttää tasapaino, ajoittaiset lihasspasmit, epäselvä puhe ja jopa nielemisvaikeudet. Myöhemmissä vaiheissa potilas kärsii virtsarakon hallintaongelmista ja kipuista myös alaselässä ja niskassa.
Tärkeimmät erot ALS:n ja PLS:n välillä
- ALS etenee potilailla nopeasti, kun taas PLS etenee hitaammin.
- ALS-potilaan odotetaan elävän jopa 3–5 vuotta, kun taas PLS-potilaan elinikä on yleensä normaali.
- ALS vaikuttaa sekä ylempään että alempaan motoriseen neuroniin, kun taas PLS vaikuttaa vain ylempään motoriseen neuroniin.
- ALS johtaa lihasten hukkaamiseen, kun taas PLS ei.
- Bulbar-oireet ovat hyvin yleisiä ALS-potilailla, kun taas PLS-potilaat kärsivät siitä harvoin.
- ALS voi aiheuttaa hengitysvajausta ja keuhkokuumetta, kun taas PLS ei aiheuta tällaista tilaa.
- Autoimmuunisairaudet ovat yleisiä ALS-potilailla, kun taas ne ovat harvinaisempia PLS-potilailla.
Johtopäätös
ALS ja PLS ovat hyvin samankaltaisia sairauksia, jotka vaikuttavat henkilön hermostoon. Molemmat aiheuttavat epäonnistumisen lihasten liikkeiden hallinnassa ja leviävät raajoista muihin kehon osiin. Monet lääketieteen asiantuntijat jopa väittävät, että ne ovat vain saman taudin eri oireita. Suurin ero niiden välillä on kuitenkin niiden edistymisen nopeus.
ALS etenee nopeasti potilaan kehossa, jonka odotetaan elävän jopa 3–5 vuotta. Toisaalta PLS etenee paljon hitaammin, jolloin ihminen voi elää normaalia elinikää. Joissakin tapauksissa PLS-potilaat elävät kuitenkin vain 20 vuotta.
