Rytmihäiriöitä on kahta eri tyyppiä. Eteislepatus ja eteisvärinä ovat molemmat sellaisia rytmihäiriötyyppejä. Molemmilla on yhteinen ilmiö. Niitä esiintyy, kun sydämesi sähkösignaaleissa on ongelmia. Signaalit ovat niitä, jotka saavat sydämesi supistumaan.
Pohjimmiltaan se tapahtuu, kun nämä signaalit kulkevat paljon nopeammin kuin tavalliset. Suurin ja tärkein ero näiden välillä on se, kuinka nopeasti liikkuvat sähköiset signaalit järjestetään. Normaalisti AFibissä sydämen rytmi on noin 100-175 bpm. Mutta tässä tapauksessa se on liian paljon tätä korkeampi. Sydämen lyöntinopeus eteislepatuksessa on jopa noin 300 lyöntiä minuutissa, että kaikista lyönneistä vain toinen lyönti pääsee kammioon.
AFib vs Atrial Flutter
Ero Afibin ja eteislepatuksen välillä on se, että eteislepatuksessa sähköpulssit ovat melko organisoituneita, vaikka ne liikkuisivatkin normaalia nopeammin, kun taas eteisvärinässä sähköpulssit, jotka alkavat liikkua nopeammin, muuttuvat kaoottisiksi, mikä tekee on vielä vaikeampaa saada se hallintaan.
Rytmihäiriössä AFib sähköisten signaalien tahdissa on eroja sydämesi kahdessa yläkammiossa, eli eteisessä. Signaalit liikkuvat tavallista nopeammin. Atria menettävät pohjimmiltaan koordinaation sydämen kahden alimman kammion eli kammioiden kanssa. Kaikki tämä saa aikaan melko nopean ja epäsäännöllisen sydämen rytmin.
Eteislepatuksessa signaalien katkeaminen sydämessä on aivan kuin eteisvärinä. Vain signaalit ovat melko organisoituja eivätkä kovin kaoottisia. Sydämen kaksi ylempää kammiota, joka on eteinen, lyövät nopeammin kuin sydämen kaksi alempaa kammiota, joka on kammiota. Vauhti on niin nopea kuin noin 300 lyöntiä minuutissa, että kaikista lyönneistä vain toinen lyönti pääsee kammioon.
Vertailutaulukko AFibin ja eteislepatuksen välillä
| Vertailuparametrit | AFib | Eteisvärinä |
| Sähköpulssit | Sähköpulssit ovat melko kaoottisia. | Pulssit on järjestetty |
| Yleistä | AFib on melko yleinen potilaiden keskuudessa. | Eteislepatuksen esiintyminen ei ole niin yleistä, vaikka sydänongelmia olisi aiemmin ollut. |
| Ablaatioterapia | Ablaatiohoito ei ole niin onnistunut AFib:ssä. | Ablaatiohoito on tehokkaampaa ja soveltuvampaa ihmisille, joilla on eteislepatus. |
| Oireet | AFib-oireet ovat melko vakavia. | Oireet eivät ole niin vakavia. |
| EKG | EKG:ssä näkyy epäsäännöllinen kammiotaajuus. | EKG:ssä on SAWTOOTH-kuvio. |
Mikä on AFib?
Rytmihäiriössä AFib sähköisten signaalien tahdissa on eroja sydämesi kahdessa yläkammiossa, eli eteisessä. Signaalit liikkuvat tavallista nopeammin. Atria menettävät pohjimmiltaan koordinaation sydämen kahden alimman kammion eli kammioiden kanssa. Kaikki tämä saa aikaan melko nopean ja epäsäännöllisen sydämen rytmin.
Normaalisti AFibissä sydämen rytmi on noin 100-175 bpm. Mutta tässä tapauksessa se on liian paljon tätä korkeampi. Harvat tekijät vaikuttavat merkittävästi AFibin esiintymiseen, ja niitä on aiemmin esiintynyt sydänkohtauksia, kohonnutta verenpainetta verenpainetaudin vuoksi, mitä tahansa merkittäviä sydänsairauksia, sydämen läppähäiriöitä, synnynnäisiä vammoja voi myös olla yksi AFibin syistä.
Mikä on eteisvärähtely?
Eteislepatuksessa signaalien katkeaminen sydämessä on aivan kuin eteisvärinä. Vain signaalit ovat melko organisoituja eivätkä kovin kaoottisia. Sydämen kaksi ylempää kammiota, joka on eteinen, lyövät nopeammin kuin sydämen kaksi alempaa kammiota, joka on kammiota. Vauhti on niin nopea kuin noin 300 lyöntiä minuutissa, että kaikista lyönneistä vain toinen lyönti pääsee kammioon.
Sekä AFib:n että eteislepatuksen hoito on melko sama. Se sisältää aiemman ja normaalin sydämen rytmin palauttamisen ja sydämen kaikenlaisten hyytymien estämisen. Muutamia merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat eteislepatuksen esiintymiseen, ovat äskettäinen sydänleikkaus, vakava infektio, aiemmin tapahtunut sydänkohtaus, synnynnäinen vamma, runsas alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö, diabetes.
Tärkeimmät erot AFibin ja eteisvärähtelyn välillä
Johtopäätös
Nyt se päättelee, että sekä eteisvärinä että eteislepatus ovat sydänongelmia, joilla on aivan samat syyt tapahtua ja jotka vaikuttavat sydämen sähköisen signaalin tahtiin. Suurin ja tärkein ero näiden kahden välillä on, että eteislepatuksessa signaalit ovat järjestäytyneet, mutta eteisvärinässä signaalit ovat melko kaoottisia.
Sekä AFib:n että eteislepatuksen hoito on melko sama. Se sisältää aiemman ja normaalin sydämen rytmin palauttamisen ja sydämen kaikenlaisten hyytymien estämisen. Kun puhutaan näiden kahden erosta, ero Afibin ja eteislepatuksen välillä on se, että eteislepatuksessa sähköpulssit ovat melko organisoituneita, vaikka ne liikkuisivatkin tavallista nopeammin, kun taas eteisvärinässä sähköpulssit alkavat liikkua nopeampi nopeus muuttuu kaoottiseksi.
