Ihmiskehossa on erilaisia elimiä. Näillä elimillä on useita tehtäviä. Eri elimillä on erilaisia rooleja ihmiskehossa. Ihminen voi toimia kunnolla, kun kaikki elimet ovat hyvässä kunnossa ja terveet. Ihmisten itsensä on huolehdittava heistä elämässään. Jokaisen elimen on toimittava kunnolla kehon moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja se voidaan tehdä vain, kun ihminen imee tasapainon elämäänsä.
Olipa kyseessä ruokavalio tai elämäntapa, ihmisen on pysyttävä terveenä pysyäkseen poissa sairauksista, häiriöistä ja kaikenlaisista sairauksista. Ihmisen sydämeen liittyy kuitenkin useita häiriöitä, jos se ei toimi kunnolla tai jos se ei ole hyvässä kunnossa. Kaksi näistä häiriöistä ovat 1. AFIB eli eteisvärinä ja 2. CHF tai kongestiivinen sydämen vajaatoiminta.
AFIB vs CHF
AFIB:n eli eteisvärinän ja CHF:n tai kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan välinen ero on vastaavien häiriöiden syy. Eteisvärinä johtuu sydänläppäongelmien esiintymisestä. Toisaalta sydämen vajaatoiminta johtuu sydänkohtauksesta tai mistä tahansa muusta sepelvaltimoon liittyvästä sairaudesta.
Häiriö, jossa ihmisen sydämessä olevista eteisistä puuttuu rytmi tai se lyö epäsäännöllisesti, tunnetaan nimellä eteisvärinä tai AFIB. Se johtuu useista syistä, mutta useimmiten se johtuu korkeasta verenpaineesta ja sydänläppäongelmista. Sitä voidaan hoitaa ja parantaa lääkkeillä. On myös muita hoitovaihtoehtoja.
Häiriö, jossa sydämen pumppaus ei suju hyvin ja jonka vuoksi nesteet kerääntyvät kehoon, tunnetaan kongestiivisena sydämen vajaatoimintana tai CHF. On olemassa useita diagnoosivaihtoehtoja, joiden avulla voidaan ymmärtää, onko heillä CHF vai ei. EKG ja/tai rintakehän röntgenkuvaus ovat kuitenkin yleisimpiä diagnoosivaihtoehtoja.
Vertailutaulukko AFIB:n ja CHF:n välillä
Vertailuparametrit | AFIB | CHF |
Täydelliset lomakkeet | Eteisvärinä | Sydämen vajaatoiminta |
Merkitys/ Määritelmä | Häiriö, jossa ihmisen sydämessä olevalta eteiseltä puuttuu rytmi tai se lyö epäsäännöllisesti, tunnetaan nimellä eteisvärinä tai AFIB. | Häiriö, jossa sydämen pumppaus ei suju hyvin ja jonka vuoksi nesteet kerääntyvät kehoon, tunnetaan kongestiivisena sydämen vajaatoimintana tai CHF. |
Riskitekijät | 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille ihmisille on todennäköisemmin tämä häiriö, henkilöt, joilla on verenpaineongelmia, ihmiset, joilla on sepelvaltimotauti jne. | Ihmiset, joilla on suvussa kongestiivista sydämen vajaatoimintaa, diabeetikot, ihmiset, joilla on sepelvaltimotauti jne. |
Mitä tapahtuu | Eteisten rytmi on epäsäännöllinen. | Nesteet kerääntyvät sydämen virheellisen pumppaamisen vuoksi. |
Oireet | Hengenahdistus, vaikeudet toimintojen, kuten harjoittelun, tekemisessä, valon tunne päässä jne. | Nilkoissa havaitaan turvotusta, väsymystä ja hengitysvaikeuksia. |
Mikä on AFIB?
AFIB eli eteisvärinä on sydänsairaus, joka ilmaantuessaan aiheuttaa epäsäännöllisyyksiä eteisrytmiin. Se on yksi vakavimmista sydänsairauksista, ja se todennäköisimmin diagnosoidaan ihmisillä, jotka kuuluvat 60-vuotiaille tai sitä vanhemmille. Se on hoidettavissa oleva sairaus, ja se voidaan parantaa, jos potilas noudattaa asianmukaisia lääkkeitä ja prosesseja.
Eteisvärinä johtuu korkeasta verenpaineesta, sydänläppäongelmista, sepelvaltimotaudista jne. Sen lisäksi se voi johtua myös kilpirauhasen liikatoiminnasta, tilasta, jossa kaulan rauhasesta muodostuu valtavasti tyroksiinihormonia. määrää ja siten lisää kehon aineenvaihduntaa.
Jos henkilöllä on hengitysvaikeuksia, pää on heleä, väsynyt, hänellä on vaikeuksia harjoituksissa, kuten harjoittelussa, hän tuntee heikkoutta kehossa tai pyörtyminen, hänen on mentävä lääkäriin, koska nämä ovat joitain ihmisellä havaittavia oireita. aina, kun hänellä on eteisvärinä.
Eteisvärinä voidaan kuitenkin hoitaa ja parantaa. Yksi tehokkaimmista lääkäreiden noudattamista tai määräämistä hoidoista on AV-solmun ablaatio. Tässä toimenpiteessä lämpöä käytetään katetrin avulla juuri sydämen kammioiden ja eteisten välissä olevalle alueelle, mikä tuhoaa toimimattoman kudoksen.
Mikä on CHF?
CHF tai kongestiivinen sydämen vajaatoiminta on ihmisen sydämeen liittyvä häiriö, joka ilmenee, kun sydän ei pumppaa kunnolla, mikä johtaa nesteiden kerääntymiseen kehoon. Se on erittäin vakava sydänsairaus, ja se voi aiheuttaa vakavia vahinkoja ihmisen sydämelle ja terveydelle yleensä. Se voi myös johtaa kuolemaan.
Ihmiset, joilla on verenpaineongelmia, ihmiset, joilla on suvussa kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, ihmiset, joilla on sydänläppäongelmia, ihmiset, joilla on sepelvaltimotauti tai joilla on kardiomyopatia, diagnosoidaan todennäköisemmin kongestiivinen sydämen vajaatoiminta. Diabeetikoilla diagnosoidaan myös todennäköisemmin se.
Oireet, joita havaitaan ihmiskehossa, kun hänellä on kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, riippuvat siitä sydämen kammiosta, johon se vaikuttaa. Jos ihmisen sydämen vasen kammio kärsii, hän voi tuntea olonsa erittäin heikoksi ja väsyneeksi, kohdata hengitysvaikeuksia ja myös sydämen suorituskyky heikkenee.
Jos ihmisen oikea kammio kärsii, hän voi tuntea olonsa väsyneeksi, nilkat voivat turvota, maksan tukkoisuudesta johtuen myös vatsakipuja. Kuitenkin, jos asianmukainen hoito ja ennaltaehkäisy tehdään, voidaan torjua tätä häiriötä. Potilas voidaan parantaa tekemällä muutoksia ruokavalioonsa ja elämäntapaansa sekä noudattamalla lääkkeitä. Muuten hoitovaihtoehdot voivat vaihdella häiriön vakavuudesta riippuen.
Tärkeimmät erot AFIB:n ja CHF:n välillä
Johtopäätös
Sekä eteisvärinä että kongestiivinen sydämen vajaatoiminta voidaan ehkäistä, jos ihminen syö terveellisesti ja elää terveellisiä elämäntapoja. Jos ihminen imee hyvät tavat itsessään ja yrittää pysyä kunnossa, nämä häiriöt voidaan välttää.
Ihmisten on ymmärrettävä kunnossa pysymisen arvo. Heidän on yritettävä elää terveellistä elämää ottamalla käyttöön terveellisiä tapoja päivittäiseen elämäänsä. Heidän tulee huolehtia henkisestä ja fyysisestä terveydestään niin paljon kuin voivat, ja heidän tulee yrittää pysyä kunnossa ja onnellisempana kuin voivat.