Yliopistokoulutus on opiskelijan elämässä ensiarvoisen tärkeä. Kun tarkastellaan tämän nykyisen sukupolven alan standardeja, vähintään tutkinnon suorittaminen katsotaan työllistymiselle.
Tarjolla on monia kursseja sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa. Korkeakouluilla on tarjolla useita perustutkinto- ja jatko-ohjelmia opiskelijoiden hyödyksi.
Yliopiston opiskelijat ovat myös eri koulutustaustaisia. Jotkut voivat ilmoittautua heti koulun jälkeen, muutamat olisivat suorittaneet kandidaatin tutkinnon samassa tai missä tahansa muussa korkeakoulussa ja liittyneet maisteriohjelmaan.
Kaiken kaikkiaan opiskelijoille on tarjolla vain kahdenlaisia tutkinto-ohjelmia. Toinen on perustutkinto- ja toinen jatkotutkinto-ohjelma.
Ylioppilas vs ylioppilas
Ero perustutkinto- ja jatko-opiskelijan välillä on, että ensimmäisellä ei ole aikaisempaa korkeakoulututkintoa, kun taas jälkimmäisellä on kandidaatin tutkinto maisterin tutkinnon suorittamiseksi. Perusopiskelija on heti koulusta lähtien liittynyt korkeakouluun saadakseen kandidaatin tutkinnon. Jatko-opiskelija on liittynyt korkeakouluun suorittamaan korkeakouluopintojaan.
Vertailutaulukko perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden välillä (taulukkomuodossa)
| Vertailuparametri | Perustutkinto | Valmistua |
|---|---|---|
| Kelpoisuusehdot | Hakija, joka on suorittanut lukion tai vastaavan lukion tutkinnon tai GED (General Education Development) on oikeutettu liittymään korkeakoulun kandidaatin tutkintoon perustutkinto-opiskelijana. | Hakijan katsotaan kelpoiseksi liittyä korkeakouluun vain, jos hänellä on kandidaatin tutkinto suorittaakseen maisterin tutkinnon. |
| Kurssi/tutkinto | Hakija saa kandidaatin tutkinnon suoritettuaan kurssin onnistuneesti. Jotkut opiskelijat liittyvät osakkuustutkinto-ohjelmiin koulun jälkeen, kun he suorittavat sen, he saavat vastaavan tutkinnon käsissään. | Ehdokkaan tulee suorittaa maisterin tai tohtorin tutkinto sen perusteella, mitä hän on valinnut. |
| Ehdokkaan ikäryhmä | Perustutkintoa hakevat opiskelijat ovat 17–20-vuotiaita. | Opiskelijoiden ikäryhmä on hieman korkeampi kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Yleensä yli 21 vuotta. |
| Ohjelman kesto | Kandidaatin tutkinto kestää 3-4 vuotta, kun taas apulaistutkinto on 2 vuotta | Maisterintutkinto kestää jopa 2 vuotta, kun taas tohtorikurssi voi kestää myös 6 vuotta |
| Arvosanojen arviointi | Useimmiten perustutkinto-ohjelmissa on kokeet ainoa arviointitapa, joka voi antaa niille arvosanat | Tutkimusprojektit, esitykset ja toisinaan tutkimustyön julkaisut huomioidaan arvosanoin. |
Kuka on perustutkinto?
Perustutkinto on tarkoitettu lukiosta menestyksekkäästi valmistuneille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella lisää liittymällä korkeakouluun valitsemansa aiheen. Perustutkintokurssit tarjoavat opiskelijoille vahvaa perustietoa teorian ja käytännön sovellusten kautta.
Perustutkinto-ohjelmissa on kaksi luokkaa. Toinen on kandidaatin tutkinto-ohjelma ja toinen osakkuuskoulutusohjelma.
Kandidaatin tutkinto-ohjelma voi kestää jopa 4 vuotta sen suorittamiseen. Osakkuustutkinto-ohjelman suorittaminen kestää vain 2 vuotta.
Kandidaatin tutkintoa pidetään aina paljon enemmän tietävänä kuin osakkuustutkintoa. Opiskelijat voivat myös halutessaan opiskella kandidaatin tutkinnon suoritettuaan osakkuusohjelmansa, mikä voi myös lyhentää kestoa ja kestää enintään 2 vuotta.
Perustutkintotasolla opiskelijat saavat oppia paljon asioita monilta aloilta. Tätä pidetään laajana, koska valitulla aineella on monia teollisia sovelluksia, mikä saa heidät oppimaan monia perustavanlaatuisia näkökohtia.
Säännöllisiä kokeita tai arviointeja tehdään opiskelijan oppimiskyvyn ymmärtämiseksi. Tämä tapahtuu sekä teoreettisena että käytännön kokeena.
Yksinkertaisesti sanottuna perustutkinto on ensimmäinen opiskelu lukion jälkeen tietyllä alalla. Helposti valmistuminen saattaa avata paljon mahdollisuuksia stipendin maisterin tutkintoon.
Kuka on Graduate?
Jatkotutkinto on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on jo kandidaatin tutkinto korkeakoulusta ja jotka haluavat opiskella lisää valitsemallaan tietyllä alueella. Jatkotutkintokurssit ovat syventäviä kursseja, joihin liittyy paljon tutkimustyötä valitulla alalla.
Jatkotutkinto-ohjelmat jaetaan kahteen kategoriaan, maisterin tutkintoon ja tohtorin tutkintoon. Maisteriohjelma kestää 2 vuotta sen suorittamiseen, kun taas tohtoriohjelmat voivat kestää yli 6 vuotta.
Jatkotutkinto on erikoistunut versio kandidaatin tutkinnossa valitun tieteenalan opinnoista. Opiskelija pääsee soveltamaan kandidaattitutkinnoissa opittuja perusteita ja hankkimaan lisää tietoa uuden toteuttamiseen.
Jatkotutkintokurssit ovat pääosin itseopiskeluisia ja luokkahuoneistuntoja on rajoitetusti. Opiskelijan odotetaan viittaavan kirjaston kirjoihin ja tekevän tutkimustaan korkeakoulun infrastruktuuria käyttäen.
Opettajan väliintulo jatkotutkinto-ohjelmassa on enemmän, sillä opiskelija voi lähestyä erikoistuneen tiedekunnan jäsentä selvittääkseen epäilystään tutkimuksen alalla. Opiskelijan altistuminen aiheeseen on laaja, sillä hän voi saavuttaa minkä tahansa tason tutkinto-ohjelmansa aikana.
Jatkotutkinto-ohjelman voi suorittaa myös osa-aikaisesti, kun opiskelija työskentelee samalla alalla. Tämä antaa heille käytännön tietoa rinnalle.
Tärkeimmät erot perustutkinto- ja jatko-opiskelijoiden välillä
- Pää ero perustutkinnon ja jatko-opintojen välillä tutkinto on, opiskelija voi saada kandidaatin tutkinnon tai osakkuustutkinnon heti koulun jälkeen, kun taas jatkotutkinto voidaan ansaita vain, jos hänellä on kandidaatin tutkinto korkeakoulussa.
- Perustutkinto-opiskelijat oppivat laajasti valitun alan perusteet. Jatkokurssit antavat opiskelijalle mahdollisuuden erikoistua valitun aiheen tietylle alueelle.
- Perustutkinnon suorittamisen kesto on enintään 4 vuotta, kun taas jatkotutkinto voidaan hankkia 2–6 vuodessa valitusta tutkinnosta riippuen.
- Opiskelijat arvostellaan koepisteistä perustutkintotasolla, kun taas jatkotaso oikeuttaa esittelyyn ja projektiraportteihin arvioinnin kriteereinä opiskelijoiden arvioinnissa.
- Perustutkintotasolla opettajan ohjausta on enemmän, mutta jatko-opintojen kohdalla se on rajallista ja opiskelijoiden on kytkeydyttävä itseopiskelutilaan menestyäkseen hyvin.
Johtopäätös
Yliopistotutkinnon suorittaminen on nykyään tyhjentävää. Jos se on maisterin tutkinto, siitä tulee henkilökohtainen valinta. Kandidaatintutkinnon suorittaminen avaa työllistymisovet.
Maisterin tai tohtorin tutkinto on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat tutkia aihetta syvällisesti luodakseen teollisuuden sysäystä. Tietenkin jatkotutkinnot katsotaan aina korkeammalta kuin kandidaatin tutkinto, mutta se, mitä ihmisen elämään vaaditaan, on hänen valintansa.
Tämä päätös tehdään pitäen suunnitelmat paikoillaan. Olipa kyseessä perustutkinto tai korkeakoulututkinto, opiskelu hyvämaineisessa oppilaitoksessa on tärkeintä
- https://psycnet.apa.org/record/2005-05100-011
- https://eric.ed.gov/?id=EJ978906
