Sen lisäksi, että maa on monien olentojen koti, siinä on myös lukuisia uskontoja. Jokainen uskonto juontaa juurensa sen uskomusten, kulttuurien ja periaatteiden eroista. Jokaisella uskonnolla on kuitenkin oma erillinen esityksensä. Sormella osoittaminen ketään kohti ei oikeuta kenenkään vanhurskautta. Mutta joillakin alueilla on olemassa melko samanlaisia uskomuksia, joista ihmiset kohtaavat hämmennystä. Joten seuraavissa kappaleissa suodatamme eron buddhalaisuuden ja taolaisuuden välillä.
Taolaisuus vs buddhalaisuus
Ero taolaisuuden ja buddhalaisuuden välillä on se, että taolaisuus seuraa Taon ajatuksia. Se viittaa toisiinsa yhdistettyyn uskomusverkostoon. Toisaalta buddhalaisuutta seuraavat ne, jotka oppivat ja saarnaavat Buddhan opetuksia. Näiden opetusten sisältö on peräisin Buddhasta.
Koska taolaisuus syntyi Kiinassa, se uskoo, että ihmisten ja eläinten välillä pitäisi olla tasapaino tässä heitä suojaavassa valtavassa universumissa. Sen rinnalla on toinen uskomus, joka väittää sielun kuolemattomuuden. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että sielu sulautuu ruumiista erottuaan maailmankaikkeuteen löytääkseen rauhan.
Buddhalaisuus koostuu kaikista Lord Buddhan elämän opetuksista ja opetuksista. Yksi laajalle levinneistä uskonnoista, jonka seuraajia löytyy joka puolelta maapalloa paitsi Kiinan katuja. Buddhalaiset uskovat, että tämä elämä, joka meille on annettu, on naamioitunut testi – haastava testi ihmiskuntamme tutkimiseen. Siten henkiset aktiviteetit ja keskittymisharjoitukset ovat eniten vaadittuja tämän kokeen onnistumiseen.
Taolaisuuden ja buddhalaisuuden vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | taolaisuus | buddhalaisuus |
| Usko | Se uskoo karmaan. Sielu saa aikaisemmista teoistaan sen, mitä se ansaitsee. | Kyse on ikuisen rauhan saavuttamisesta, kun sielu jättää ruumiin ja sulautuu maailmankaikkeuteen. |
| Jumalan näkökulma | Ei ole olemassa erityistä Jumalaa, jota seurata. Enemmänkin filosofiaan perustuvaa elämää. | Se uskoo aineiden olemukseen. Siten myös uskoo ylivoimaiseen voimaan. |
| Elämänfilosofia | Se keskittyy henkisen kärsimyksen poistamiseen. | Se asettaa etusijalle maailmankaikkeuden ja sen sisällön tasapainon ylläpitämisen. |
| periaatteet | Se paljastaa elämän neljä totuutta sekä kahdeksankertaisen polun, jota on seurattava. | Ilman tarkkaa periaatetta se keskittyy taoon, eli tasapainoon, kuten aiemmin on käsitelty. |
| Opetuksen juuret | Se tulee Gautam Buddhalta itseltään. | Se tulee Lao Tzulta ja muilta taolalaismestareilta. |
Mitä on taolaisuus?
Kiinasta peräisin oleva taolaisuus on uskonto, jonka usko on tosiasia. Siinä sanotaan, että kaikkien maan päällä olevien olentojen tulisi ylläpitää tasapainoa keskenään maailmankaikkeuden suhteen. "Tao" symboloi hengen olemusta kaikissa aineissa.
Tämän lisäksi taolaisuus on merkinnyt mottonsa kolmeksi aarteeksi, nimittäin myötätunnon, säästäväisyyden ja nöyryyden. Sen pääpaino on elää elämää täynnä luonnollisia tapoja ja hienovaraisuutta. Todellisuudessa ei ole olemassa tarkkoja sanamuotoja sille, mitä tao on tähän mennessä. Se vaihtelee henkilöstä toiseen. Se myös vaihtelee paikasta toiseen.
Taolaisuudella on uskomusverkosto. Se alkaa hyväksymällä itsemme sellaisina kuin olemme. Tämän jälkeen saisimme rauhan elämään. Se opettaa meitä imemään kaiken avoimin käsin. Aika on meille ennalta suunniteltu. Näin ollen ilman konflikteja, jos hyväksymme sen, mitä se meille heittää. Ei olisi valittamista.
Tämän jälkeen verkosto laajeni erilaisiin käytäntöihin. Hienovaraiset vaativat, että elämme yksinkertaista ahneutta vapaata elämää. Ymmärtää, mitä sydämemme kaipaa, kurottaa apua, hyväksyä aika, olla rehellinen muille ja myös meille. Tämä uskomus tulee toimimaan, kun liityt taolaisuuteen.
Mitä on buddhalaisuus?
Suuri perillinen Siddharth Gautam, joka tunnetaan myös nimellä Buddha, on se, joka synnyttää buddhalaisuuden. Kuten taolaisuudella, sillä on omat uskomuksensa ja kulttuurinsa. Elämää täällä kuvataan vaiheena kivun kestämiselle ja siitä selviytymiselle. Buddhalaisuus tarkoittaa siis tämän kärsimyksen läpäisemistä.
Vihdoinkin se saavuttaa ikuisen rauhan, jota muuten kutsutaan nirvanaksi. Se valaisee minua elämään, joka huokuu yksinkertaista ajattelutapaa. Vapaa kaikesta ahdistuksesta, kateudesta ja ahneudesta. Tällä sivustolla on myös uskomusverkosto. Toisin kuin taolaisuus, buddhalaisuus uskoo uudestisyntymiseen. Sielu ottaa toisen muodon kehosta riippuen tavasta, jolla se vietti edellisen elämänsä. Yksinkertaisesti sanottuna voimme kutsua sitä karmaksi.
Näiden lisäksi Gautam Buddha karsi nirvanaa etsiessään sivuun neljä elämän totuutta. Ensimmäinen on "kipu ja kärsimys". Siinä sanotaan, että jokaisella yksilöllä on elämässään jotakin käsiteltävänä. Seuraavana on "kärsimyksen alkuperä". Siinä sanotaan, että jokainen kärsimys juontaa juurensa halujen ilmaisemisesta. Kolmas on 'kärsimyksen katkaiseminen'. Se merkitsee kärsimyksen katkeamisen mahdollisuutta. Listan viimeinen on "polku kärsimyksestä eroon". Se tuo esiin valistumisen saavuttamisen välttämättömät askeleet.
Tärkeimmät erot taolaisuuden ja buddhalaisuuden välillä
Johtopäätös
Rajojen heittäminen uskonnon perusteella ei ole perusteltua. Ihminen ei eroa muista. Salainen avain piilee kunnioituksessa. Se on antamisen ja ottamisen asia, joka ei maksa mitään. Olipa uskonto mikä tahansa, sillä on omat uskomuksensa ja käytäntönsä, joita heidän puolestaan kannattaa palvoa. Vaikka emme kuuluisikaan tähän ryhmään, meidän tulee kunnioittaa sitä. Jos puhumme taolaisuudesta ja buddhalaisuudesta, molemmilla on yhtäläisyyksiä ja eroja omilla paikoillaan.
Siellä missä taolaisuus uskoo ikuiseen rauhaan, buddhalaisuus uskoo uudestisyntymiseen. Kun buddhalaisuus keskittyy nirvanan saavuttamiseen, taolaisuus keskittyy luonnollisen tasapainon säilyttämiseen hengellisin keinoin. Tavoitteistaan ja uskomuksistaan riippumatta he keskittyvät ihmisyhteiskunnan ja maailman parantamiseen. Tästä syystä olipa kyseessä buddhalaisuus tai taolaisuus, molemmat antavat merkityksen elämällemme.
