Empiirinen tutkimus on tutkimusta, joka tekee johtopäätöksensä tiukasti "empiiristen" tai "todennettavien" todisteiden perusteella. Se perustuu mitattuun ja havaittuun ilmiöön ja perustuu pikemminkin todelliseen kokemusten tutkimiseen kuin mihinkään teoriaan.
Tämä tutkimusanalyysitapa voidaan edelleen jakaa kahteen osajoukkoon, joita kutsutaan kvalitatiiviseksi ja kvantitatiiviseksi tutkimukseksi, joista ensimmäinen käsittelee tutkitun ilmiön yleiskuvausta, kun taas jälkimmäinen perustuu numeeriseen analyysiin.
Laadullinen vs empiirinen tutkimus
Laadullisen ja empiirisen tutkimuksen eroa tulkitaan usein väärin siten, että empiirinen menetelmä on itsenäinen numeerista dataa ja faktaa käsittelevä tutkimusmenetelmä, kun taas kvalitatiivinen menetelmä käsittelee koehenkilöiden kuvailevaa analyysiä ja mielipiteitä.
Empiirinen tutkimus ei kuitenkaan ole itsenäinen luokka, vaan se sisältää alakategorioina sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Voimme siis erottaa nämä kaksi toisistaan, koska empiirinen tutkimus on tutkimusmuoto, joka sisältää sekä laadullisen että kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, kun taas kvalitatiivinen menetelmä käsittelee vain kuvailevaa analyysiä.
Empiirinen menetelmä kerää tietoa numeerisista tiedoista työskentelemällä ennalta määritettyjen käsitteiden parissa ja myös kvalitatiivisella menetelmällä, joka sisältää ei-numeerista dataa, kuten haastatteluja, kohderyhmiä jne. saadakseen tarkemman käsityksen aiheesta.
Kvalitatiivisen ja empiirisen tutkimuksen vertailutaulukko (taulukkomuodossa)
| Johtopäätösparametri | Empiirinen tutkimus | Laadullinen tutkimus |
|---|---|---|
| Konsepti | Kvantitatiivista moodia käyttämällä se olettaa kiinteitä todellisuuskäsityksiä, mutta laadulliseen se käyttää erilaisia todellisuuden käsitteitä. Arvioi datan määrällisesti ja tekee siitä järkeä laadullisesti. | Olettaa dynaamisen ja neuvotellun todellisuuden eli kvalitatiivisen tutkimustavan toimii kuvailevan datan periaatteella |
| Metodologia | Tietoja kerätään mittaamalla asioita sekä tilastollisesti että kuvailevasti. | Tietoja kerätään osallistujahavainnoinnin ja haastattelujen avulla. |
| Tavoitteet | Yhdistää tiedon sekä laadulliset että kvantitatiiviset näkökohdat haluttujen hypoteesien saamiseksi. | Monimenetelmä keskittyy, koska se on naturalistisempi lähestymistavassa kohteiden sosiaalisen todellisuuden ymmärtämiseen. |
| Analyysin elementit | Kieli, haastattelut, kohderyhmät, tiedonkeruu, numeeriset tiedot jne. ovat avainelementtejä. | Numeeriset ja tilastolliset tiedot ovat tutkimuksen avainelementtejä. |
| Lähestyä | Tämä tutkimustapa voi olla sekä objektiivinen että subjektiivinen tutkijasta riippuen. | Tämä tutkimustapa on subjektiivinen, koska se sisältää erilaisia yksilöllisiä piirteitä. |
Mitä on kvalitatiivinen tutkimus?
Laadullinen menetelmä on tutkimuskäytäntö, jossa ihmisen subjekti huomioidaan ymmärryksen kehittämiseksi ihmisen ja sosiaalisesta käyttäytymisestä sekä tapa, jolla he tuntevat ja reagoivat. Se on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka on subjektiivinen, koska siinä otetaan huomioon kuvaileva ja neuvoteltu todellisuus. Haastattelut, ryhmäkeskustelut, tapaustutkimukset, kieli jne. ovat joitakin analyysin jäsentymättömiä elementtejä, jotka se ottaa huomioon. Tämäntyyppisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää yksilöiden, ryhmien ja kulttuurien sosiaalisia realiteetteja.
Kvalitatiivisen tutkimuksen edut ovat seuraavat:
Etujen lisäksi tällä tutkimusmenetelmällä on tiettyjä haittoja, kuten:
Mitä on empiirinen tutkimus?
Empiirinen tutkimus on analyyttinen tutkimusmenetelmän muoto, joka kerää numeeriseen dataan perustuvaa tietoa käyttämällä tilastollisia, matemaattisia ja numeerisia tekniikoita sekä kuvailevista (laadullisista) lähteistä. Tämäntyyppisen tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja vahvistaa syy-seuraussuhde muuttujien ja sosiaalisen käyttäytymisen välillä.
Tutkimukset, kohderyhmät, gallupit, kokeellinen tutkimus jne. ovat joitakin analyysin osia, jotka se ottaa huomioon. Se käyttää objektiivista ja subjektiivista tutkimustapaa (joka riippuu tutkijasta) saadakseen lopullisen käsityksen aiheesta.
Empiirisen tutkimuksen edut ovat seuraavat:
Etujen lisäksi tällä tutkimusmenetelmällä on myös tiettyjä haittoja, kuten:
Tärkeimmät erot laadullisen ja empiirisen tutkimuksen välillä
Johtopäätös
Empiirinen tutkimus on tutkimusta, joka laskee empiirisen (tunnistettavissa olevan) todisteen lopulliseen johtopäätökseen. Empiiristä tutkimusta pidetään usein virheellisesti kvantitatiivisena tutkimuksen muotona, mutta se on yksi empiirisen tutkimuksen alakategorioista. Tällaisessa tutkimuksessa käytetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa aiheeseen käyttämällä sekä numeroita että ilmaisuja.
Laadullinen tutkimusmenetelmä on lähestymistapaltaan kokonaisvaltainen, subjektiivinen ja tutkiva. Päätavoitteena on ymmärtää yksilöiden, ryhmien ja kulttuurien sosiaalinen todellisuus. Se ei käytä vakiomuotoisia analyysikäytäntöjä; siksi se sallii ristiriidat ja epäselvyydet johtopäätöksissä.
Empiirinen tutkimus on menetelmä, joka sisältää numeerisia ja ekspositiivinen yksityiskohtia analysoida aihe. Se on samanaikaisesti sekä partikulaarista että subjektiivista lähestymistapaansa. Se käyttää tavanomaisia käytäntöjä eikä tavanomaisia menetelmiä hankkiakseen tosiasiat ja kuvailevat tiedot, joten se ei toisinaan tarjoa ristiriitoja.
