Biologia on tieteenala, joka käsittelee elämän olemassaoloa. Tiedemiehet ovat jatkuvasti tutkineet syntymäprosessia, järkeä, sen toimintaa ja yksilön rakennetta.
Myös kehon osien ja elinten erilaista toimintaa on tutkittu ja tutkittu. Ominaisuuksien periytyminen, geneettinen kartoitus, kromosomien jäljitys, geenien lajitelma kromosomissa, kaikki sellaiset asiat liittyvät ihmiseen suoraan ja epäsuorasti.
DNA vs kromosomi
Ero DNA:n ja kromosomin välillä on se, että DNA on geneettisen materiaalin järjestämätön muoto eukaryootissa ja joissakin prokaryooteissa, kun taas toisaalta kromosomi on suhteellisesti järjestäytynein muoto geneettisen materiaalin kuljettamisesta eri prokaryooteissa ja eukaryooteissa. DNA:n rakenne näyttää kaksoiskierteeltä, joka kulkee yhdessä ja on kiinnittynyt eri emäksiin, kun taas kromosomin rakenne muodostuu kiertymällä iso lanka histoniproteiiniin.
DNA on lyhenne sanoista deoksiribonukleotidihappo. Sen löysi ensimmäisenä tiedemies nimeltä Johann Friedrich Miescher, joka oli myös sveitsiläinen. Tutkijat löysivät sen 1860-luvun lopulla. DNA-molekyylin koostumus on, että siinä on deoksiriboosin sokeriketju, johon nukleotidit on kiinnittynyt neljällä erilaisella typpiemäksellä, jotka ovat – A.T.G, C.
DNA on pitkä ketju, jota on lyhennettävä kelaamalla, jotta se mahtuu pieneen, mikroskooppiseen elävään soluun. Siten se kiertyy ja tunnetaan yleisesti kromosomina. Kromosomi on muoto, joka auttaa siirtämään geneettistä materiaalia vanhemmalta seuraavalle sukupolvelle. Kahden kromosomin paria kutsutaan sisarkromatideiksi.
DNA:n ja kromosomin vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | DNA | Kromosomi |
| Määritelmä | Sekava geneettisen materiaalin muoto, joka auttaa lisääntymistä, kehitystä ja toimintoja | Geneettisen materiaalin järjestäytynyt muoto, joka kuljettaa sitä erilaisten histoniproteiinien kanssa |
| Sävellys | Nukleotidiemäkset, fosfaatti ja deoksiriboosisokeri | Histoniproteiinit DNA:n kanssa |
| Rakenne | Kaksoiskierre | Tiivistetty |
| Toiminto | Säilytä kaikki geneettiset tiedot | Järjestä ja välitä geneettinen tieto transkriptioprosessin kautta |
| Henkilöllisyystodistus | Pääasiassa geelielektroforeesiprosessin kautta | Karyotyypitysprosessin kautta jäädyttämällä kromosomi metafaasilevyssä |
| Löysi | Johann Friedrich Miescher | Walther Flemming |
| Löydettiin vuonna | 1860-luvun loppu | 1882 |
Mikä on DNA?
DNA on molekyyli, joka koostuu kaikesta geneettisestä tiedosta, joka siirtyy vanhemmalta seuraavalle sukupolvelle replikaation, transkription ja translaation avulla. DNA-molekyyli muodostaa erittäin pitkän ketjun ja on hyvin järjestäytymätön. Sen pituus on noin 3 metriä.
DNA:n löysi sveitsiläinen tiedemies, Johann Friedrich Miescher, noin 1860-luvun lopulla. DNA:n koostumus perustuu kolmeen eri komponenttiin, jotka ovat – sokerista, fosfaattiryhmistä ja neljästä erilaisesta typpipitoisesta emäksestä koostuva runkoketju – adenosiini (A), tymiini (T), guaniini (G) ja sytosiini (C). Nämä neljä erilaista typpipitoista emästä ovat kiinnittyneet erittäin vahvoilla vetysidoksilla, ja näiden sidosten ansiosta DNA:n kaksi juostetta voivat kulkea rinnakkain toistensa kanssa.
DNA:n sanotaan olevan kaikkien eukaryoottien ja joidenkin prokaryoottien geneettinen materiaali. DNA:n sijainti on pääosin ytimessä, kun taas joillakin organelleilla on myös oma DNA, esimerkiksi kloroplasti ja mitokondrio. Laboratoriossa DNA voidaan tunnistaa käyttämällä kahta erilaista geelielektroforeesiprosessia.
Mikä on kromosomi?
Kromosomi on molekyyli, joka kuljettaa geneettistä tietoa emokehosta seuraavalle sukupolvelle. Sitä voidaan myös sanoa geneettisen materiaalin kantajaksi, ja sitä pidetään sen järjestäytyneimpänä muotona. Kromosomit löydettiin vuonna 1882, ja sen löysi Walther Flemming-niminen tiedemies.
Koska yksittäinen DNA-rakenne on noin 3 m pitkä, sitä ei voi kertyä mikroskooppiseen soluun. Siten se on kiertynyt erittäin tiukasti kahdeksan erilaisen histoniproteiinin ympärille, jotka sitten muodostavat nukleosomin ja joka myös tiivistyy muodostaen kromatiinia, ja rakenne on enemmän kuin tiivistynyt kromosomiksi.
Eri organismit sisältävät eri määrän kromosomeja. Ihmisellä on 46 kromosomia tai 23 paria tai 22 homologista paria ja 1 pari sukupuolikromosomeja. Ne voidaan tunnistaa metafaasilevyn karyotyypityksen avulla.
Tärkeimmät erot DNA:n ja kromosomin välillä
Johtopäätös
Yhteenvetona yllä olevasta keskustelusta voidaan todeta, että kaksi termiä DNA ja kromosomi liittyvät molemmat ihmisten perintöön ja siihen, kuinka he saivat luonteensa ja geeninsä vanhemmiltaan. DNA:n sanotaan olevan geneettinen informaatio, ja kromosomi on sitä kuljettava molekyyli.
Molempien termien löytö tapahtui eri vuosina, ja se oli mullistava löytö biologeille. Löytö auttoi heitä kartoittamaan syyn ihmisen rakentamiseen. Koska DNA on pitkäketjuinen, sitä on kerättävä, joten se kiertyy histoniproteiinien ympärille, mikä tekee siitä kromosomin. Myös kromosomien lukumäärä organismissa on erilainen eri organismien osalta.
Viitteet
- https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/B9780123226501501442
- https://link.springer.com/article/10.1007/s10956-006-9006-6
- https://royalsocietypublishing.org/doi/abs/10.1098/rstb.1986.0004
- https://meridian.allenpress.com/radiation-research/article-abstract/115/3/550/38586/The-Relationship-of-DNA-and-Chromosome-Damage-to
