Cushingin tauti on harvinainen endokriininen sairaus, joka vaikuttaa tapaan, jolla keho tuottaa ja varastoi luonnollisia hormonejaan. Cushingin oireyhtymä on harvinainen Cushingin taudin muoto. Tämä oireyhtymä voi kuitenkin liittyä Cushingin taudin oireisiin, mukaan lukien korkeat basaalikortisolitasot ja lihasten tuhlaus. Cushingin tauti ja Cushingin oireyhtymä ovat poikkeuksellisen erottamattomia, mutta ne ovat kuitenkin erotettavissa.
Cushingin tauti vs. Cushingin oireyhtymä
Ero Cushingin taudin ja Cushingin oireyhtymän välillä on se, että Cushingin tauti on lisämunuaisten liikatoimintaa, joka vapauttaa kortisolia vasteena kehon signaaleille, kun taas Cushingin oireyhtymä on hormonitoimintahäiriö, jolle on tunnusomaista krooninen kortisolin ylituotanto.
Cushingin tauti on hormonien epätasapaino, joka johtuu yleisimmin pitkäaikaisesta altistumisesta liialliselle lisämunuaisissasi muodostuvalle kortisolihormonille. Korkeaa kortisolitasoa hoidetaan yleensä lääkkeillä, jotka estävät tämän hormonin vaikutukset kehossa.
Cushingin oireyhtymän aiheuttaa yleensä hyvänlaatuinen kasvain aivolisäkkeessä, joka erittää ACTH:ta (adrenokortikotrofinen hormoni), joka stimuloi lisämunuaisia erittämään kortisolia. Sen jälkeen endokrinologit tutkivat kirurgisesti poistetun kasvaimen syyn selvittämiseksi.
Vertailutaulukko välillä Cushingin tauti ja Cushingin oireyhtymä
| Vertailuparametrit | Cushingin tauti | Cushingin oireyhtymä |
| Määritelmä | Cushingin tauti on hyvin tunnettu sairaus, joka vaikuttaa kehoon tuottamaan ja varastoimaan luonnollisia hormonejaan. | Cushingin oireyhtymän vaikutukset voivat johtua epänormaaleista hormoneista tai kehon neurologisista toiminnoista. |
| juuri | Sen juurena on pitkäaikainen altistuminen kortisolin ylimääräiselle kotituotannolle. | Sen taustalla on kortisolin tuotannon puute tai puute. |
| Riskitekijät | Vakavien sairauksien, kuten erityyppisten syöpien, diabeteksen ja osteoporoosin, kehittyminen. | Haiman eksokriininen vajaatoiminta, johon liittyy krooninen haimatulehdus ja diabetes mellitus. |
| Osoitus | Voimakas painonnousu, lihasten häviäminen, hiusten oheneminen ja väsymys. | Nesteen kertyminen, heikkous, hidas ruoansulatus ja huono luuntiheys. |
| Henkilöllisyystodistus | Fyysisen tutkimuksen, kuten MRI-skannauksen, virtsatutkimuksen, kortisolin ja verikokeen kautta. | Fyysisen tutkimuksen, kuten silmätestin, MRI-skannauksen, dynaamisen testauksen ja verikokeen, kautta. |
Mikä on Cushingin tauti?
Cushingin tauti on hyvin tunnettu sairaus, joka vaikuttaa kehoon tuottamaan ja varastoimaan luonnollisia hormonejaan. Lisäksi se on hormonihäiriö, joka johtuu yleisimmin pitkäaikaisesta altistumisesta ylimääräiselle kotituotannolle kortisolia, jota usein muodostuu rauhasissa, kuten lisämunuaisissa. Lisäksi ylimääräistä kortisolihormonitasoa hoidetaan yleensä lääkkeillä, jotka estävät tämän hormonin vaikutukset kehossa.
Cushingin taudilla voi olla geneettinen taipumus korkeampiin kortikotropiinia vapauttavan hormonin (CRH) tasoihin. Kortisolin yli- tai liikatuotanto voi usein johtaa vaikeisiin oireisiin ja lisääntyneeseen riskiin sairastua vakaviin sairauksiin, kuten erilaisiin syöpiin, diabetekseen ja osteoporoosiin. Lisäksi insuliinin kaltainen kasvutekijä 1 (IGF-1) voi olla syy ylimääräiseen kortisolin tuotantoon.
Cushingin tauti johtuu yhdestä kahdesta kasvaintyypistä. Aivolisäkkeessä nämä kasvaimet eivät ole syöpää aiheuttavia ja voivat olla hyvin pieniä tai suuria. Näitä kasvaimia kutsutaan aivolisäkkeen adenoomiksi tai adenoomiksi. Suoraan munuaisen yläpuolella sijaitsevat lisämunuaisen kasvaimet ovat kuitenkin karsinoomia. Cushingin taudin oireita ovat painonnousu, ihon, silmien ja luiden paksuuntuminen, korkea verenpaine ja glukoosi-intoleranssi.
Mikä on Cushingin oireyhtymä?
Cushingin oireyhtymän havaitaan, että oireyhtymää esiintyy vähemmän naisilla kuin miehillä. On myös mahdollista kokea hankalia ja ärsyttäviä jälkivaikutuksia, kuten hiustenlähtöä, heikkoutta ja painonnousua. Häiriön syy voi olla epänormaalien hormonien tai kehon neurologisten toimintojen toiminnassa.
Cushingin oireyhtymässä peruskortisolitasoja ei ole laskettu kuten Cushingin taudissa. Yksi näistä tekijöistä on pitkäaikainen steroidi- tai anti-inflammatorinen anto. Aivolisäkkeen MRI-skannaus voi joskus osoittaa kasvaimen suurenemista tai muita poikkeavuuksia, jotka voivat viitata positiivisiin tuloksiin.
Cushingin oireyhtymä voidaan havaita vaivattomasti fyysisellä tutkimuksella. Silmän merkkejä ovat kaihi tai glaukooman varhainen kehittyminen, seborrooinen ihottuma, käheys ja verenpainetauti. Haiman eksokriininen vajaatoiminta, johon liittyy krooninen haimatulehdus, voi esiintyä huonolla ruokahalulla, painon laskulla ja diabetes melliuksella. Täydellinen verenkuva kohonneilla valkosoluilla liittyy myös Cushingin oireyhtymään.
Tärkeimmät erot Cushingin taudin ja Cushingin oireyhtymän välillä
Cushingin tauti on hyvin tunnettu sairaus, joka vaikuttaa kehoon tuottamaan ja varastoimaan luonnollisia hormonejaan, kun taas Cushingin oireyhtymän vaikutukset voivat johtua epänormaaleista hormoneista tai kehon neurologisista toiminnoista.
Cushingin taudin juuri on pitkäaikainen altistuminen kortisolin ylimääräiselle kotituotannolle, kun taas Cushingin taudin juuri on kortisolin tuotannon puute tai puute.
Cushingin tauti kehittää vakavia tiloja, kuten erilaisia syöpiä, diabetesta ja osteoporoosia, kun taas Cushingin oireyhtymä kehittää haiman eksokriinista vajaatoimintaa kroonisen haimatulehduksen ja diabeteksen kanssa.
Cushingin taudin indikaattoreita ovat voimakas painonnousu, lihasten häviäminen, hiusten oheneminen ja väsymys, kun taas Cushingin oireyhtymän indikaattoreita ovat nesteen kertymä, heikkous, hidas ruoansulatus ja huono luutiheys.
Cushingin taudin tunnistaminen fyysisellä tutkimuksella, kuten MRI-skannauksella, virtsakokeella, kortisolitutkimuksella ja verikokeella, kun taas Cushingin oireyhtymän tunnistaminen fyysisellä tutkimuksella, kuten silmäkokeella, MRI-skannauksella, dynaamisella testillä ja verikokeella.
Johtopäätös
Cushingin tauti vapauttaa kortisolia vastauksena kehosta tuleviin signaaleihin, missä nämä hormonit stimuloivat lisämunuaisia tuottamaan kortisolia. Uskotaan kuitenkin, että joillakin ihmisillä saattaa olla ympäristön laukaiseva tekijä, kuten altistuminen myrkkyille, infektio tai trauma, joka saa aivolisäkkeen tuottamaan enemmän tätä hormonia. Jos jollakulla on Cushingin tauti, hänen kehonsa tuottaa liikaa kortisolia ja sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja leikkauksella.
Cushingin oireyhtymän vaikutukset voivat johtua epänormaaleista hormoneista tai kehon neurologisista toiminnoista. On myös mahdollista kokea hiustenlähtöä, heikkoutta ja painonnousua. Joissakin tapauksissa oireyhtymä voi liittyä Cushingin taudin oireisiin, mukaan lukien korkeat peruskortisolitasot ja lihasten tuhlautuminen.
