Kylmä sota ja sisällissota ovat kaksi sotaa, jotka eroavat tyypiltään. Kylmä sota oli sota, joka käytiin toisen maailmansodan jälkeen armeijan ja poliittisten puolueiden välillä. Amerikan sisällissota tai lyhyesti sanottuna sisällissota on toisaalta sota, jota käytiin Amerikan Yhdysvalloissa unionin ja konfederaation välillä.
Kylmä sota vs sisällissota
Suurin ero kylmän sodan ja sisällissodan välillä on se, että sisällissota on sota, jota käytiin Amerikan yhdysvaltojen kahden osapuolen välillä, ja kylmä sota ei ole tyypillinen sota, vaan poliittinen ja taloudellinen konflikti Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. taisteltiin toisen maailmansodan jälkeen.
Kylmä sota oli poliittista ja sotilaallista jännitystä itäblokin ja länsiblokin välillä. Voittaessaan akselivaltoja liittolaiset-USA ja Neuvostoliitto yrittivät jatkuvasti hallita toisiaan supervoimillaan. Vuonna 1991 Neuvostoliitto eli Neuvostoliitto lopulta hajosi.
Sisällissota johti valtavaan määrään tuhoja, ja sitä taisteltiin neljän vuoden ajan vuodesta 1861 vuoteen 1865. Amerikan eteläisten osavaltioiden kaksi puolta menivät toisiaan vastaan orjien lakkauttamista koskevalla lailla. Konfederaatiot menivät vastoin lakia, koska he pitivät sitä heidän yksityisomaisuutensa sieppauksena, kun taas muut lakia kannattaneet ihmiset jäivät osavaltioon ja heitä kutsuttiin Unioniksi.
Kylmän sodan ja sisällissodan vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Kylmä sota | Sisällissota |
| Kuvaus | Se on pohjimmiltaan poliittinen ja sotilaallinen sota, joka käytiin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä toisen maailmansodan jälkeen. | Se on sota, joka käytiin Amerikan yhdysvaltojen kahden osapuolen välillä. |
| Sodan päivämäärä | Sota alkoi vuonna 1974 ja jatkui vuoteen 1991. | Sota alkoi vuosina 1861-1865. |
| Kesto | 44 vuotta. | 4 vuotta, 3 viikkoa ja 6 päivää. |
| Tulokset | Hallitus harkitsi perustuslaillisten oikeuksien takaamista vapautetuille orjille. Neuvostoliiton hajoaminen ja se hajosi vuonna 1991. | Unioni voitti, orjuus lopulta kiellettiin. Konfederaatiot lakkautettiin ja jälleenrakennus alkoi. |
| Osallistujat | Sota käytiin Neuvostoliiton liittolaisten ja Etelä-Amerikan liittolaisten välillä. | Sota käytiin Unionin ja Amerikan eteläisten osavaltioiden konfederaatioiden välillä. |
Mikä on kylmä sota?
Kylmä sota ei ollut sota perinteisessä merkityksessä, vaan sotilaallinen jännitys länsiblokin ja itäblokin välillä, joka tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Itäblokki muodosti Neuvostoliiton ja sen liittolaiset, kun taas länsiblokki koostui Yhdysvalloista ja sen Nato-liittolaisista. Liittolaiset voittivat akselivallan toisessa maailmansodassa ja lähtivät siten Amerikan yhdysvalloista ja Neuvostoliitosta kilpailemaan keskenään. Ainoa yhteinen asia näiden kahden välillä oli, että he vastustivat natsi-Saksaa.
USA oli kapitalistinen valtio, joka tarjosi vapaat vaalit ja lehdistön, kun taas Neuvostoliitto oli marxilais-leninistinen, joka oli yksipuolue. Koska molemmat osapuolet olivat poliittisesti ja taloudellisesti varsin vahvoja ja vastakkaisia toisiaan vastaan, tunsivat molemmat osapuolet toistensa uhattuna. Tämä johtui pohjimmiltaan siitä, että molemmilla supervallalla oli ydinaseet mukanaan ja niillä oli valtava armeija. Vuodesta 1947 alkanut ja vuoteen 1991 jatkunut 44 vuotta kestänyt sota oli molemmin puolin kamppailun ja vaikeuksien aikaa vallitsevasta asemasta. Neuvostoliitto lopulta hajosi ja hajosi vuonna 1991.
Mikä on sisällissota?
Amerikan sisällissota käytiin Unionin ja konfederaatioiden välillä Yhdysvalloissa. Konfederaatit olivat osa eteläisiä osavaltioita, jotka tukivat orjuutta ja lähtivät siten Yhdysvalloista, kun hallitus kielsi orjuuden. Muut kieltoa kannattaneet ja osavaltioon jääneet ihmiset tunnettiin nimellä Unioni.
Ihmiset, jotka eivät kannattaneet kieltoa, kokivat hallituksen riistävän heiltä perustuslailliset oikeudet ja uskoivat, ettei hallituksella ollut oikeutta heidän yksityisomistukseensa. Siten Abraham Lincolnin voitolla presidentinvaaleissa eteläiset osavaltiot onnistuivat erottamaan itsensä ja muodostamaan omat Amerikan konfederaatiovaltionsa. Mutta Yhdysvallat tai mikään muu maa ei tunnustanut sitä maaksi.
Vaikka sisällissota oli melko surullisen kuuluisa, se kuoli vähintään 600 000 sotilasta ja kesti neljä vuotta. Se oli "veli veljeä vastaan" -sota. Konfederaatiot romahtivat ja monet eteläisten osavaltioiden infrastruktuurit vaurioituivat ja lopulta orjuus lakkautettiin. Lopuksi kunnostustyöt aloitettiin sodan jälkeen ja hallitus tarkasteli vapautettujen orjien perustuslaillisten oikeuksien takaamista.
Tärkeimmät erot kylmän sodan ja sisällissodan välillä
Johtopäätös
Vuosien 1945 ja 1991 välisenä aikana tapahtui valtavasti poliittista kapinaa Neuvostoliiton ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sodan vuoksi. Tämä oli eräänlainen epäsuora sota, joka jatkui 44 vuotta ja tunnettiin kylmänä sodana. Sisällissota toisaalta oli sota, jossa melkein kaikilla kansoilla oli osansa. Termi "sisällissota" on johdettu latinalaisesta ilmauksesta "Bellum Civile", joka tarkoittaa "siviilien sotaa", joka alkoi Rooman sisällissodan ajoilta 1. vuosisadalla eaa.
