Vapaus ja vastuu ovat kaksi synonyymiä, jotka liittyvät yksilön ja kansakunnan väliseen suhteeseen. Maahan kuulumisella on velvollisuuksia ja oikeuksia, joita on noudatettava. Ihmiset ravivat maapalloa ja muuttavat eri maihin, ja siitä tulee koti poissa kotoa. Päästäksesi osaksi maata, sinun on tultava kansalaiseksi käyttääksesi äänioikeuttasi ja turvallisuuttasi. Kansalaisuus ja kansalaisuus ovat tapoja olla maan kansalainen.
Kansalaisuus vs kansalaisuus
Suurin ero kansalaisuuden ja kansalaisuuden välillä on se, että kansalaisuuden saavat henkilöt, joiden vanhemmat ovat jo maan kansalaisia. Vaikka lapsi olisi syntynyt toisessa läänissä, hänellä on oikeus kansalaisuuteen. Kansallistamisessa se tarkoittaa maahanmuuttajia tai muiden maiden kansalaisia. Hakijan tulee asua maassa laillisesti, eikä hänellä ole oikeuskuluja.
Kansalaisuus on kansalaisten luonnollinen perintö, koska vanhemmat ovat jo maan kansalaisia. Oikeusprosessi on minimaalinen, ja kansalaisuuden saaminen on nopeaa. Kansalaisuus on oikeudellisesti sitova kansakunnan ja yksilön välillä. Se antaa kansalaisille oikeuksia, etuoikeuksia ja velvollisuuksia.
Kansalaistaminen on prosessi, jossa kansalaisuus saadaan likimääräisen laillisen oleskelun jälkeen ja maan lakia noudattaen. Kriteerit, kuten henkinen ja fyysinen terveys, vakaa toimeentulo, ovat tärkeitä tekijöitä kansalaisuuden myöntämisen yhteydessä. Kaikki oikeudelliset ongelmat vaikuttavat kansalaisuuden saamiseen. Oikeuskulujen maksaminen ja kansalaisuuskokeen läpäiseminen ovat osa kansalaisuutta.
Kansalaisuuden ja kansalaisuuden vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Kansalaisuus | Kansalaistaminen |
| Kriteeri | Myönnetään henkilöille, jotka saavat kansalaisuuden vanhemmiltaan. | Koko prosessi on suoritettava loppuun kansalaisuuden myöntämiseksi. |
| Vala | Vala ei ole pakollinen. | Vala on pakollinen. |
| Paperityötä | Paperityötä on vähän | Toisin kuin kansalaisuus, kansalaisuuden saaminen vaatii vähimmäisvaatimuksia prosessille. |
| Nopeus | Se on nopea. | Voi kestää jonkin aikaa. |
| Lomake | Amerikassa N-600 on pakollinen kansalaisuuden saamiseksi. | Amerikassa N-600:n ohella vaaditaan 5 vuoden pysyvä asuinpaikka. |
Mitä on kansalaisuus?
Muinaisessa Kreikassa kansalaisuus koski kiinteistönomistajia, ei naisia, orjia ja köyhien yhteisön jäseniä. Kansalaisilla oli äänioikeus, verovelvollinen ja asepalvelus. Kansalaisuudesta tuli väline Rooman asukkaiden ja tappion saaneiden ja integroituneiden erottamiseen.
Keski-iässä kansalaisuuden käsite menetti merkityksensä. Keskiajan lopulla ja renessanssin aikana kansalaisuuden omistaminen oli ratkaisevan tärkeää Italiassa ja Saksassa. Kansalaisuus takasi kauppiaille tiettyjä etuoikeuksia feodaalisten ylikuormitusten vaatimuksiin ja oikeuksiin.
Nykyinen kansalaisuuden käsite kiteytyi 1700-luvulla Ranskan ja Amerikan vallankumousten aikana. Ratkaiseva tekijä kansalaisuudesta päätettäessä ovat syntymä, polveutuminen kansalaisvanhemmista, avioliitto kansalaisuuden saaneen henkilön kanssa ja kansalaisuus.
Kansalaisuus tarkoittaa henkilöä, joka on osa valtiota tai kansakuntaa. Kansalaisena on taloudellinen ja poliittinen vastuu yhteisöä kohtaan. Kansalainen saa suojan, hänellä on äänioikeus ja hän valitsee yhteisön johtajat.
Se myönnetään automaattisesti niille vanhempien hakijoille, jotka ovat jo haetun kunnan kansalaisia. Jos lapsi syntyy Australiassa ja vanhemmat ovat Yhdysvaltojen kansalaisia. Lapsi on USA:n kansalainen, vaikka syntymätodistus olisi Australiasta.
Ainoa menettely on lähettää N-600-lomake Yhdysvaltain kansalaisuus- ja maahanmuuttoviranomaisille yhdessä lapsen ja vanhempien syntymätodistuksen kanssa.
Kun ihmiset muuttavat Yhdysvaltoihin ja tulevat Yhdysvaltojen kansalaisiksi, heidän alaikäisistä tai yli 18-vuotiaista lapsistaan tulee kansalaisia. Heidän on toimitettava lomake N-600 ja muut tuolloin vaadittavat muodollisuudet.
Mikä on naturalisointi?
Kansallistaminen on prosessi, jossa toisessa maassa syntynyt henkilö saa toisen maan kansalaisuuden ja kansalaisuuden. Se edellyttää, että hakija on kokopäiväisesti laillinen asukas tietyn ajan ja vahvistaa maan lait.
Kansalaistamisen etuoikeus vaihtelee jokaisessa kansakunnassa. 2-15 vuoden oleskeluaika ja halu asua pysyvästi ovat tärkeitä. Alaikärajan myöntämisessä huomioidaan. Hyvä henkinen ja fyysinen terveys, hyvä luonne, kieli, paikallinen kulttuuri ja toimeentulo ovat ensiarvoisen tärkeitä kansalaisuuden myöntämisessä.
Monet maat vaativat hakijan luopumaan syntymäpaikan kansalaisuudesta hakeessaan kansalaisuutta. Se riippuu yleensä molempien maiden laeista. Kansalaisuus koskee maahanmuuttajia tai muiden maiden kansalaisia, jotka ovat tulleet maahan opiskelija- tai työviisumilla.
Yhdysvalloissa heidän on täytettävä N-400-lomake ja heidän on asuttava vähintään viisi vuotta. Henkilön on määritettävä uskollisuus perustuslain periaatteille ja ihanteille. Sinulla tulee olla englannin kielen perustiedot lukea ja kirjoittaa. Sinulla on olennainen arvostus historiasta, teoriasta ja hallintomuodosta.
Tärkeimmät erot kansalaisuuden ja kansalaisuuden välillä
Johtopäätös
Kansalaisuus ja kansalaisuus ovat kaksi termiä, joita yleisesti käytetään maahanmuuttovirastossa. Molemmat ovat tärkeitä kotimaan tai kaukaisen maan kansalaisiksi tulemiselle. Sekä kansalaisuudessa että kansalaistamisessa henkilöllä on oikeus tiettyihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin valtiota kohtaan. Valtion sääntöjen ja määräysten noudattaminen on olennainen osa kansalaisuutta.
Kansalaisuuden hakijat saavat oikeuden, koska vanhemmat ovat jo maan kansalaisia. Vaatimukset ovat vähimmäisvaatimukset, ja se käsitellään ilman viivettä.
Kansallistamisessa kansalaisen on suoritettava laillinen vähimmäisoleskeluaika ja noudatettava kansalaisuustestejä ja protokollia. Sekä kansalaisuus että kansalaisuus ovat identiteetti ja prosessit olla osa maata.
