Hallitus tunnetaan yleisesti kansakunnan tai valtion valvovana ja järjestävänä elimenä. Se on lähde, jonka kautta lakeja ja käytäntöjä pannaan täytäntöön. Lait tai säännöt tulevat perustuslain artikloista.
Lainsäätäjä, toimeenpanovalta ja oikeuslaitos ovat hallituksen kolme päätasoa. Kaikilla niillä on erilainen merkitys ja erilaiset toiminnot. Hallituksen kamarit toimivat toisiinsa kytkeytyneesti. Kaikkien hallituksen pääasiallinen puoli, toisin sanoen poliittinen valta, on vain näissä kamareissa.
Historiallisesti eri hallintotyypit ja -muodot ovat vallitsevia kaikkialla maailmassa. Olipa kyseessä monarkia, demokratia, aristokratia, diktatuuri tai tyrannia, jokaisella hallintomuodolla on omat säännöt ja politiikkansa, joiden mukaan se toimii.
Hallitukset luokitellaan yhtenäisiksi ja liittovaltioiksi sen mukaan, millaisia suhteita kansallisella hallituksella ja paikallishallinnolla on niiden välillä. Molemmat hallitustyypit eroavat toisistaan vallanjaon ja monien muiden näkökohtien perusteella.
Liittovaltion hallitus sallii kansallisten ja paikallisten hallitusten toimia itsenäisesti omilla lainkäyttöalueillaan. Toisaalta yhtenäishallituksessa keskushallinto on kansakunnan ylin valvontaelin.
Yhtenäishallitus vs liittohallitus
Ero yhtenäishallituksen ja liittohallituksen välillä on se, että yhtenäishallitus on yksittäinen hallintojärjestelmä, jossa keskushallinnolla on kaikki valtuudet, kun taas liittovaltion hallitus on kaksoishallintojärjestelmä, jossa valta on jaettu kansallisen hallituksen ja liittovaltion välillä. paikallishallinnot.
Vertailutaulukko yhtenäishallituksen ja liittohallituksen välillä
| Vertailuparametri | Yhtenäinen hallitus | Liittovaltion hallitus |
| Hallitusjärjestelmä | Yhtenäinen hallitus on yksittäinen hallintojärjestelmä, jossa keskushallinnolla on ylin valta. | Liittovaltion hallitus on kaksoishallintojärjestelmä, jossa kansallinen hallitus ja paikallishallinnot toimivat itsenäisesti. |
| Vallanjako | Kaikki valtuudet on sisällytetty keskushallintoelimeen. | Toimivalta on jaettu kansallisen ja paikallishallinnon kesken. |
| perustuslaki | Sillä voi olla joko kirjoitettu tai kirjoittamaton perustuslaki. | Vaikka sillä pitäisi olla kirjoitettu perustuslaki. |
| Jäykkyys | Perustuslaki voi olla joko jäykkä tai joustava. | Perustuslain on oltava enemmän tai vähemmän jäykkä. |
| Oikeuslaitos | Ei ole erityistä oikeuslaitosta. | On olemassa erityinen oikeuslaitos, jolla on ainutlaatuiset toimivaltuudet. |
| Saldo | Valtio voi antaa määräyksiä kunnille ainoana viranomaisena. | Vaikka täällä on tasapaino kansallisten ja paikallisten hallitusten välillä. |
| Maat | Mailla, kuten Japanilla, Britannialla, Ranskalla, Italialla jne. on yhtenäinen hallitus. | Mailla, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa, Venäjällä, Kanadassa jne., on liittovaltion hallitus. |
Mikä on yhtenäinen hallitus?
Yhtenäinen hallitus on hallintojärjestelmä, jossa kaikki valtuudet kuuluvat keskushallintoelimelle tai keskushallinnolle. Keskushallinto on yhtenäisvaltion ylin vallanpitäjä. Tällä hetkellä useimmilla maailman kansoilla on yhtenäinen hallintojärjestelmä.
Valtiolla on valtuudet säätää, purkaa, jakaa ja muuttaa lakeja. Sillä on myös valta antaa määräyksiä kaikille paikallisille tai osavaltion hallituksille, ja niiden tulee totella niitä.
Päätösvalta on vain keskushallinnolla. Paikallishallinnolla tai kansan kansalaisilla ei ole tarpeeksi kykyä ilmaista mielipiteitään hallitusta vastaan.
Yhtenäishallituksen perustuslain mukaan sen ei tarvitse olla kirjoitettu tai jäykkä. Se voi olla joko kirjoitettu tai jäykkä ja myös kirjoittamaton tai joustava. Ei ole tiukkaa määräystä sille, minkä tyyppisen perustuslain tulee olla.
Yhtenäishallituksessa ei ole erityistä oikeuslaitosta. Hätähetkellä hallitus tunnetaan tekevänsä johtopäätökset oikeaan aikaan. Koska valtuutettuja on vähemmän, hallitus ei ole paljon kallis verrattuna liittovaltioon.
Yhtenäishallituksella on useita tapoja ja osia. Se on hyvin samanlainen kuin diktatuurin hallitusmuoto, jossa kansalaisten mielipiteet ja oikeudet eivät ole etusijalla.
Mikä on liittovaltion hallitus?
Liittovaltion hallitus on hallintojärjestelmä, jossa on kaksi hallintotasoa, eli kansallinen ja osavaltio tai paikallinen. Valtakunnallinen hallitus ja paikallishallinnot saavat toimia itsenäisesti omilla lainkäyttöalueillaan.
Näiden molempien hallintotasojen välillä vallitsee voimatasapaino. Valtiot ovat riippumattomia päätöksistä ja uudistuksista. Vaikka jotkin toimivaltuudet, kuten kansallinen turvallisuus, ulkoasiat ja kansainvälinen diplomatia, ovat keskittyneet vain kansalliselle tai keskushallinnolle.
Liittovaltion hallitus on yhtenäishallituksen täydellinen vastakohta; Kaikki valtuudet eivät ole koskaan annettu yhdelle elimelle täällä.
Liittovaltion hallituksen perustuslain on oltava kirjoitettu. Artikkelit tulee laatia kirjalliseen muotoon. Myös perustuslain jäykkyys on tässä olennaista. Sitä pidetään pyhänä sopimuksena, ja siksi sen jäykkyyttä tulee säilyttää.
Tasapuolisen toimivallan jaon vuoksi erimielisyydet keskus- ja valtionhallinnon välillä ovat yleisiä. Tätä tarkoitusta varten perustetaan oikeuslaitos, jolla on erityisvaltuuksia, eli erityistuomioistuin.
Liittovaltion hallitus on kallis hallintojärjestelmä, koska toimivaltaisia viranomaisia on enemmän. Liittovaltion hallituksen toimintatavat poikkeavat yhtenäishallinnon toimintatavoista. Kansalaiset saavat ilmaista mielipiteensä vapaasti liitossa.
Tärkeimmät erot yhtenäishallituksen ja liittohallituksen välillä
Johtopäätös
Unitary ja liittovaltion hallintojärjestelmät ovat täysin vastakohta toisilleen, mitä tulee valtuuksiin, auktoriteettiin ja hallituksen luonteeseen. Yhtenäishallituksella on jonkin verran yhtäläisyyttä diktatuurin hallitusmuotoon, kun taas liittohallituksella on tietty samankaltaisuus demokratian kanssa.
