Sekä valtiotiede että sosiologia käsittelevät ihmisyhteiskuntaa. Nämä kaksi termiä ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä ja ymmärtävät ihmiselämän perusasiat yhteisössä.
Valtiotiede vs sosiologia
Ero valtiotieteen ja sosiologian välillä on se, että valtiotiede käsittelee vain poliittisia ja hallitsevia rooleja yhteiskunnassa, kun taas sosiologia käsittelee kaikkia ihmisyhteiskunnan näkökohtia kokonaisuutena.
Sosiologia auttaa ymmärtämään ihmisten rakennetta ja toimintaa ryhmässä. Se on yhteiskuntaopin muoto, jossa tarkastellaan ihmisten vuorovaikutusta ja kaikkia ihmisen elämän näkökohtia niiden muuttuessa ja kasvaessa.
Valtiotiedettä pidetään syvempään sosiologian osa-alueeseen, joka käsittelee yhteiskunnan poliittisesti järjestäytyneitä ryhmiä ja sitä, miten tällaisen elimen rooli vaikuttaa muiden ihmisten toimintaan yhteisössä.
Valtiotieteen ja sosiologian vertailutaulukko (taulukkomuodossa)
| Vertailuparametrit | Valtiotiede | Sosiologia |
|---|---|---|
| Termin keksiminen | Esitteli Aristoteles, "Valtiotieteen isä", välillä 428/427–348/347 eaa. | Sen loi ranskalainen esseisti Emmanuel-Joseph Sieyès vuonna 1780 ja kehitti edelleen Auguste Comte. |
| Mittakaava | Valtio-oppi on pienempi sosiologian haara, joka käsittelee kapeaa kiinnostuksen kohdetta. | Sosiologia koostuu useista tutkimushaaroista ihmisyhteiskunnasta laajemmassa mittakaavassa. |
| Merkitys | Se koskee poliittisten järjestelmien toimintaa, teoriaa ja analyysiä yhteiskunnassa. | Sosiologia ottaa huomioon kaikki ihmisyhteiskunnan käyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja toiminnan näkökohdat. |
| Opintojen tyyppi | Valtiotieteessä tutkimus on puhtaasti poliittista eli täysin filosofisiin ja historiallisiin menetelmiin perustuvaa. | Sosiologiassa opintoja tehdään laajemman laajuuden vuoksi sosiologisella, poliittisella ja jopa psykologisella tavalla. |
| Käsitellyt komponentit | Valtiotiede käsittelee vain hallitusta ja valtion elimiä. | Sosiologia käsittelee kaikkia yhteisöjä, yhdistyksiä, instituutioita, niin sosiaalisia kuin poliittisiakin. |
Mitä valtiotiede on?
Termi valtiotiede juontaa juurensa Makedonian valtakunnasta, jossa suuri filosofi Aristoteles oli ensimmäisen kerran keksinyt termin, ja siksi hänet tunnetaan "politiikkatieteen isänä".
Se määritellään tutkimukseksi yhteiskunnan poliittisista ja hallintojärjestelmistä ja siitä, miten ne toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Täällä tutkimus keskittyy pääasiassa valtion, valtion, paikallisiin ja kansainvälisiin oikeuselimiin.
Valtiotiede käsittelee tiukasti yhteiskunnan organisoitua puolta poliittisella tasolla, ja siksi tässä tutkimuksessa ihmistä pidetään poliittisena eläimenä sosiaalisen eläimen sijaan. Tämä varmistaa, että jokainen ihmisen motiivi ja toiminta yhteiskunnassa on puhtaasti poliittista.
Valtiotieteessä meillä on haara nimeltään "vertailevat poliittiset tutkimukset", joka vertailee eri poliittisia järjestelmiä ja arvioi, millä menetelmällä ihmiset toimivat paremmin ja puolustavat tasa-arvon, vapauden ja oikeuden arvoja.
"Vertailevat poliittiset tutkimukset" jaetaan yleensä kahteen välttämättömään kehykseen. Ensimmäisessä ottamalla huomioon yksittäiset instituutiot ja lainkuuliaiset järjestelmät ja vertaamalla niiden olemassaoloa ja toimintaa eri maissa/kansoilla.
Näin opimme, kuinka hallintoelin toimii eri ympäristöissä. Toinen kehys tehdään tarkastelemalla yhden maan hallintoelintä saadakseen syvällisen analyysin tehdystä työstä. Tämä asettaisi poliittisen järjestelmän mikroskoopin alle ja antaisi tutkijoille mahdollisuuden oppia virheistä.
Mitä on sosiologia?
Termi Sosiologia loi vuonna 1780 ranskalainen esseisti Emmanuel-Joseph Sieyès, kun hän viimeisteli julkaisematonta käsikirjoitustaan. Mutta vuonna 1838 "sosiologian isä", Auguste Comte tuli kuvaan, kun hän keksi termin uudelleen ja kehitti sitä edelleen.
Sosiologiaa tehdään laajemmassa mittakaavassa, kun otetaan huomioon, että se tutkii ihmisten erilaisia vuorovaikutuksia, toimintaa, käyttäytymistä yhteiskunnassa. Tässä otetaan huomioon jokainen näkökohta, oli se sitten tieteellinen, poliittinen, sosiaalinen jne.
Ihminen nähdään sosiaalisena eläimenä, joka vaatii toimiakseen kaikkia yhteiskunnan osia. Yhteiskunnan rakennetta laitetaan tässä mikroskoopin alle ja kuinka ihmiskunta viihtyy siinä.
Sosiologian on väistämättä otettava huomioon yhteiskunnan poliittinen puoli, sillä poliittinen rakenne on sivilisaation perusta. Sosiologia tarkastelee yhteisöjä, instituutioita sekä sosiaalisella että poliittisella tasolla.
Yllä olevat näkökulmat antavat meille ymmärryksen ihmisen välttämättömästä käyttäytymisestä ja auttavat saamaan kuvan siitä, kuinka ihminen toimisi ilman näitä tekijöitä.
Tärkeimmät erot valtiotieteen ja sosiologian välillä
Johtopäätös
Valtio-oppi ja sosiologia ovat kaksi käsitettä, jotka on panostettu voimakkaasti ihmiskunnan tutkimukseen yhteiskunnassa eri näkökulmista. Valtiotiede ottaa huomioon yhteisössä toimivat poliittiset järjestelmät, kuten hallintoelimet kaikilla tasoilla, olipa kyseessä valtion, paikallisen tai jopa kansainvälisen mittakaavan taso.
Vaikka sosiologia määritellään täydelliseksi tutkimukseksi ihmiskunnasta ja sen käyttäytymisestä, kuinka ihminen toimisi yhteiskunnassa, pitäen mielessä erilaiset tekijät, kuten psykologiset, sosiaaliset ja jopa poliittiset komponentit. Sosiologia kokonaisuutena sisältää jopa valtiotieteen tutkimuksia, koska tutkijat eivät voi sivuuttaa politiikan roolia yhteiskunnassa, ja tästä syystä sosiologiaa pidetään kokonaisvaltaisena käsitteenä ihmiskunnan tutkimiseen.
