Termit epistemologia ja metafysiikka liittyvät molemmat filosofisiin käsitteisiin, ja ilman epistemologiaa metafysiikan tutkimus ei koskaan saisi painoarvoa tai auktoriteettia. Näitä termejä käytetään usein vaihtokelpoisina, mikä ei ole oikein. Termi epistemologia ja metafysiikka edustavat kahta eri käsitettä. Näiden kahden termin välisen eron ymmärtämiseksi on ensin ymmärrettävä näiden kahden termin ydinkäsitteet.
Epistemologia vs metafysiikka
Ero epistemologian ja metafysiikan välillä on se, että epistemologia koskee ihmisten tietämystä. Toisaalta metafysiikka koskee prosessia tietää, mitä ihmiset tietävät. Epistemologia välttää aina "itsetietoisen käänteen", jossa metafysiikka sisältää aina esimerkiksi älyn prosesseja ja voimia.
Epistemologia viittaa tiedon tutkimiseen, joka keskittyy siihen, mitä ihmiset tietävät. Termi "epistemologia" on johdettu kahdesta kreikan sanasta - "episteme" ja "logos", jotka tarkoittavat "tietoa" ja "tiedettä" tai "tutkimusta". Epistemologit keskittyvät yleensä propositionaaliseen tietoon sen sijaan, että he keskittyisivät tuttavaan tai menettelylliseen tietoon. Propositionaalinen tieto on tietoa, joka on deklaratiivista tai edustaa asioiden tilaa tai tosiasiaa.
Metafysiikka tutkii ihmisten tunteman tiedon hankkimisprosessia. Termi "metafysiikka" on johdettu kreikan sanasta "metaphysika", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "fysiikan jälkeen". Tämä filosofian haara sisältää todellisuuden ja totuuden tutkimuksen. Se keskittyy siihen, kuinka ihmiset tietävät, mitä he tietävät, ja onko tiedon keräämisessä esteitä menetelmien, pätevyyden ja laajuuden suhteen.
Epistemologian ja metafysiikan vertailutaulukko
| Vertailuparametrit | Epistemologia | Metafysiikka |
| Määritelmä | Epistemologia viittaa siihen, että tutkitaan, mitä ihmiset tietävät. Epistemologit keskittyvät yleensä propositioon. | Metafysiikka tutkii ihmisten tunteman tiedon hankkimisprosessia. |
| Johdettu jostakin | Termi "epistemologia" on johdettu kahdesta kreikan sanasta - "episteme" ja "logos", jotka tarkoittavat "tietoa" ja "tiedettä" tai "tutkimusta". | Termi "metafysiikka" on johdettu kreikan sanasta "metaphysika", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "fysiikan jälkeen". |
| Oksat | Epistemologian päähaarat ovat agnotologia, muodollinen epistemologia, aletiologia, sosiaalinen epistemologia ja metaepistemologia. | Metafysiikan päähaarat ovat teologia, ontologia ja universaali tiede. |
| Konservatiivinen ajatus | Yksilö tai ihminen pystyy erottamaan todellisuuden ja totuuden kykynsä ja taipumustensa kautta järkeillä. | Ihminen tai yksilö on hyvä. |
| Esimerkkejä | Usko, totuus, todiste, teoria, hypoteesi, perustelu ja laki. | Oleminen, olemassaolo, kausaalisuus, suhde, tarkoitus, tila, aika, tapahtuma ja niin edelleen. |
Mitä on epistemologia?
Epistemologia viittaa filosofiseen käsitteeseen, joka tutkii ihmisen tiedon alkuperää, rajoja ja luonnetta. Termi "epistemologia" on johdettu kahdesta kreikan sanasta - "episteme" ja "logos", jotka tarkoittavat "tietoa" ja "tiedettä" tai "tutkimusta".
Melkein jokainen tunnettu historiallinen filosofi on osallistunut epistemologian tutkimukseen kyseenalaistaen sen, mitä tiedämme. Kreikkalaisten filosofien joukossa Platon tasavallassaan on erottanut olemassa olevaa koskevan tutkimuksen ja sen, mitä tiedämme.
Varhaismodernin aikana epistemologit jakautuivat kahteen ryhmään: rationalisteihin (Baruch Spinoza, Rene Descartes) ja empiristeihin (John Locke, George Berkeley, Francis Bacon ja David Hume). Rationalistit uskoivat, että merkittävä osa tiedosta tulee meidän järkikyvystämme, toisaalta empiristit uskoivat, että tieto on peräisin aistikokemuksesta.
Tiedettä pidetään formalisoituna, institutionalisoituna, jalostettuna ja systemaattisena empiirisen tiedon hankinnan ja tavoittelun muotona. Tiedefilosofiaa voidaan pitää epistemologisen tutkimuksen perustana tai epistemologian periaatteiden soveltamisena.
Epistemologian päähaarat ovat agnotologia (keskittyy epäilyyn tai tietämättömyyteen), muodollinen epistemologia (keskittyy laskettavuusteoriaan ja todennäköisyysteoriaan), aletiologia (keskittyy totuuden luonteeseen), sosiaalinen epistemologia (keskittyy ihmistiedon sosiaalisiin ulottuvuuksiin) ja metaepistemologia (keskittyy aiheeseen, asiaan ja lähestymistapoihin tietomme jäsentämisessä ja ymmärtämisessä).
Mikä on metafysiikka?
Metafysiikka on filosofinen käsite, joka tutkii muutoksen ja identiteetin, olemisen, mahdollisuuden ja välttämättömyyden, kausaalisuuden, ajan ja tilan ensimmäisiä periaatteita. Metafysiikka sisältää aineen ja mielen väliset suhteet sekä tietoisuuden luonteen. Termi "metafysiikka" on johdettu kreikan sanasta "metaphysika", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "fysiikan jälkeen".
Aristoteleen työ tutkielmaan tunnetaan nimellä metafysiikka. Metafysiikka keskittyy investoimaan esineitä ja niiden aikaa ja tilaa, seurausta ja syytä, mahdollisuutta, ominaisuuksia ja olemassaoloa. Eettiikan, logiikan ja epistemologian ohella metafysiikkaa pidetään yhtenä filosofian päähaaroista. Metafysiikka keskittyy olemassaolon luonteen ja tyyppien tutkimiseen.
Metafysiikka suoritetaan käyttämällä deduktiota, joka yrittää antaa johdonmukaisen selityksen maailman rakenteelle, kuten perusmatematiikan. Metafysiikka määrittelee ominaisuuksia, esineitä ja käsitteitä eri tavoin perustieteen toimesta, kuten superjouset ja atomit.
Metafysiikan päähaarat ovat teologia, ontologia ja universaali tiede. Teologiassa pääpaino on Jumalan luonteen tunnistamisessa, Jumalan opetusten kolminkertaisilla puolilla, mitä Jumala opettaa meille ja mitkä ovat johdatukset Jumalan luo. Ontologia keskittyy kategorioihin ja käsitteisiin, jotka liittyvät suoraan olemiseen, todellisuuteen. Universal Science on tutkimus, joka keskittyy logiikan ja päättelyn ensimmäisiin periaatteisiin.
Tärkeimmät erot epistemologian ja metafysiikan välillä
Johtopäätös
Sekä epistemologia että metafysiikka liittyvät filosofiseen käsitteeseen. Ilman epistemologiaa metafysiikan tutkimuksella ei olisi painoarvoa tai auktoriteettia. Tämä johtuu siitä, että metafyysiset käsitteet ja uskomukset eivät voi riippua perinteisistä tieteen menetelmistä, jotta ne voidaan todistaa todeksi. Molemmat termit on johdettu antiikin kreikkalaisista sanoista, ja monet suuret historialliset filosofit ovat edistäneet näitä käsitteitä.
Suurin ero epistemologian ja metafysiikan välillä on se, että epistemologia koskee ihmisten tietämystä. Toisaalta metafysiikka koskee prosessia tietää, mitä ihmiset tietävät. Epistemologia välttää aina "itsetietoisen käänteen", jossa metafysiikka sisältää aina esimerkiksi älyn prosesseja ja voimia.
